tag:blogger.com,1999:blog-23266674609404579112024-03-05T01:15:23.544-08:00Tacin virtuaaliblogiTaciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.comBlogger32125tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-27784163380553972762023-12-11T02:49:00.000-08:002023-12-11T02:49:31.308-08:00Kun on ollut liian kauan poissa harrastuksen parista<p> Aikalailla tasan vuosi sitten jättäydyin pois kaikista vastuuhommista ja virittäydyin hiljaiselolle, ja tämän kuluvan vuoden aikana olen harrastanut virtuaalihevosia todella vähäisesti. Vastuuhommat alkoivat ottaa liikaa, lähinnä tällaiselta jäykältä ja epäsosiaaliselta yksilöltä, koska muihin harrastajiin on pakko olla yhteydessä jotta hommat hoituisi, ja sekös tuottaa minulle päänvaivaa kun yleensä nautin pääosin touhuta aivan itsekseni omien hevosteni kanssa, ja silloin tällöin ehkä hevoskauppojen tiimoilta olla muiden kanssa tekemisissä, aina jos jaksaa sitäkään. Koen henkilökohtaisesti tehneeni aikanaan työni ARJ:n parissa saamalla jaoksen taas toimimaan aktiivisesti, sekä laatiksen pyörimään ynnä muuta sellaista. Se harrastajien houkuttelu lajin pariin ja tuomareiden etsiminen ja heidän kanssaan asiallisesti kommunikointi taas on niitä asioita joissa en ole vahvimmillani ja mielelläni jättäydyn siinä vaiheessa syrjään. Mutta joo, en minä niin sosiaalisesti kömpelö ihmisvihaaja ole, ettäkö sen takia vain olisin jättänyt koko virtuaalihevosharrastuksen. Yleisesti muut harrastajat ovat mukavia ja heidän kanssaan on mukava olla tekemisissä. Oikean elämän kulku ja mukanaan tuoma kuormitus kuitenkin olivat syy, miksi tästä harrastuksesta oli pakko joustaa.</p><p>Mitä olen muiden harrastajien menoa seurannut, niin moni varmaan ymmärtää oman tilanteeni, ja on oikeastaan itsekin samassa veneessä. Elikkä vauvavuosi otti "hieman" ajasta ja jaksamisesta, ja mielelläänhän sitä keskittyy siihen mitä oikeasti on mielikuvitushevosten sijaan, tätä harrastusta toki väheksymättä. Nyt kun aikaa taas on, niin mielellään touhuaa päiväsaikaan jotain tällaista kevyttä ja mukavaa, onhan tämä harrastus muutenkin ollut osa elämääni jo toistakymmentä vuotta. Milläpä tämän lopullisesti jättäisi... :D</p><p><br /></p><p>----------</p><p><br /></p><p>Mutta tosiaan, tänään pääsin vihdoin osallistumaan taas kilpailuihin kun istahdin ihan kunnolla tietokoneen ääreen, ja tuntui kuin olisin pudonnut kärryiltä täysin. Lajina tietysti ARJ, ja mikään ei ole muuttunut sitten viime kerran. Sitä kuitenkin huomaa olleensa liian kauan poissa, kun aiemmin olen ulkoa muistanut nimestä tai vähintään rotutunnuksesta päätellen saako kyseinen omistamani hevonen osallistua saddle seatiin, mutta nyt kun suodatin kisalistoilta kaikki askellajirodut samassa ryppäässä, piti minun tihrustella ensin hevosten nimiä, sitten miettiä että mikähän tämänkin rotu oikein oli, ja vieläpä (hyi häpeä) turvauduttava jaoksen rotulistoihin joista näin mihin luokkiin mikäkin rotu saa osallistua. Ja ei, se ei yleensä ole häpeä jos ei niin pitkiä kokonaisuuksia muista, mutta olen itse osannut ne likipitäen ulkoa ja hieman hämmästyin miten vaikeaa aiemmin niin helppo asia nyt olikaan.</p><p>Ennen olen muistanut osapuilleen kaikki omat, talli- ja rotukohtaiset kantahevoset, niiden jälkeläiset, osannut nimestä sanoa jokaisen oman hevoseni rodun ja luetella ainakin osan sukua, muistanut jokaisen omistamani hevosen värin, osalta jopa säkäkorkeuden ja osan luonteenpiirteistä. Nyt en muista, montako kasvattia ehdin tämän vuoden aikana tehdä Hazardiin ja mitkä niiden nimet oli. Sen vain muistan että joskus kesällä taisin niitä käydä muutaman sivuttamassa. Jostain minulle niin tärkeästä on tullut pelkkä sivuseikka, ja tiedän mitä tervanjuontia se on kun yritän päästä taas perille jostain mikä on joskus sujunut mutta mitä en ole pitkään aikaan tehnyt.</p><p>Olen kuitenkin toiveikas, että ehkä jo vuodenvaihteen jälkeen muistan edes nuo omien hevosten rodut noin pääpiirteittäin kunhan jatkan niillä kisaamista ja suunnittelen uusia kasvatteja. Ehkä tässä olisi pikkuhiljaa aika käydä jokainen hevonen yksitellen läpi ja pistää myyntiin tai kuopata, mahdollisesti ensin laatisten kautta käyden. Katsoin VRL:n tiedoista että omistan yli 700 virtuaalihevosta, ja suuresta määrästä huolimatta tykkään pitää kaiken tavallaan kontrollissa. Vaikka eipä se ole mitenkään uutta että unohdan omistavani tietyn hevosen, ja huomaan tämän vasta kaksi vuotta sivujen teon jälkeen... Mutta sepä tässä harrastuksessa onkin parasta, että tätä voi tehdä omalla tavalla ja omaan tahtiin, eikä kukaan ainakaan nykyaikana tuomitse jos aina ei jaksa olla aktiivinen ja kaikessa mukana.</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-36909176000056476852022-12-28T02:48:00.001-08:002022-12-28T02:48:14.022-08:00Vuosi 2022: mitä sain aikaan ja mitä jäi tekemättä...<p> Ensimmäistä kertaa koko vuonna yhtäaikaisesti sekä ehdin että haluan kirjoittaa blogiin! Koko kulunut vuosi on mennyt töiden parissa, ja syystäkin aikaa ja jaksamista ei ole kauheammin jäänyt virtuaalihevosille. Loppuvuodesta piti olla enemmän aikaa kun pidempi työsuhde loppui, mutta sitten löytyikin uusia hommia, onneksi tosin osa-aikaisesti joten vapaa-aikaa on jäänyt edes vähän. Nyt muutaman viikon olen oikein tsempannut v-hevosten kohdalla, ja saanut paljon rästiin jääneitä juttuja aikaiseksi. Isoin muutos omaan harrastukseeni oli ARJ:n ylläpidosta jättäytyminen, jonka syistä ja seurauksista kerron alempana. Tässä tulee joka tapauksessa lista siitä, mitä olen saanut aikaan vuoden 2022 aikana:</p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">1. Tallit</h3><p>Hazard lienee ainoa tallini, jossa on syntynyt kasvatteja tänä vuonna. Vuoden 2021 kasvatit olivat pitkään sivuttamatta, ja vieläkin sieltä löytyy muutamia joista en ole varma pidänkö itselläni vai yritänkö vielä myydä. Ylipäätään Hazard on ainoa talli johon olen jaksanut panostaa, ja tällä hetkellä sen sivut ovat melkein ajan tasalla. Vielä pitäisi päivitellä yhtä ja toista pientä asiaa, mutta erityisen ylpeä olen siitä että olen vihdoinkin saanut kaikki tallin asukkaat lisättyä hevoslistoille! (Ja sieltähän puuttuu tietysti aina uusimmat kasvatit, mutta kun ottaa huomioon että löysin ennen tätä urakkaa omistuksestani jo 2019/2020 ostettuja hevosia mitkä eivät olleet hevoslistauksessa niin voin olla itsestäni nyt ylpeä).</p><p><br /></p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">2. Hevoset</h3><p><b>Rekisteröinti</b></p><p>Näin joulukuun päätteeksi olen saanut rekisteröityä miltei kaikki Hazardin hevoset, viimeisimpänä työn alla olivat kalliovuortenhevoset ja morganit, joista suuri osa oli onneksi jo rekisterissä mutta tunnus vain puuttui sivuilta. Ehkä tässä välipäivinä ehtii vielä tehdä loppukirin ja saisin vihdoin rekisteröityä joka ikisen omistamani hevosen. Tässäkin kohti olen kuitenkin jo ylpeä nykyisestä tilanteestani, rekisteröimättömiä yksilöitä kun saattoi olla jostain vuodesta 2017 asti ennen kun sain itseäni niskasta kiinni...</p><p><br /></p><p><b>Kilpailut</b></p><p>No, kilpaillut olen silloin kun ehtii. Yleensä perjantai on ollut ainoa päivä kun olen ehtinyt koneelle sen verta että olen päässyt naputtelemaan kisaosallistumisia. Kaikki Hazardin hevoset kilpailevat porrastetuissa, ja suurin osa on askellajipainotteisia. Välillä hieman v-tuttaa kun kaikki rodut eivät käy saddle seat -luokkiin, mutta itsepä oisin voinut tehdä asialle jotain ylläpitoaikana. Tarkennuksena siis kilpailutuksiin: olen kilpailuttanut saddle seat -hevosiani porrastetuissa enemmän tai vähemmän aktiivisesti, ja valmiiksi kisattuja hevosia löytyykin jo melkoinen lauma. Kisalistoilla on kuitenkin keskeneräisenä monen monta jo melko vanhaakin hevosta, mutta mikäpä kiire tässä on kun ne ominaisuuspisteet kertyvät kuitenkin hitaasti mutta varmasti.</p><p>Sain jopa muutaman hevosen valmisteltua WRJ:n porrastettuihin, mutta se on sitten asia erikseen milloin saan aikaiseksi ilmoittaa ne ensimmäisiin kilpailuihinsa.</p><p><br /></p><p><b>Muu panostus</b></p><p>Osalle hevosista olen saanut kirjoitettua tekstejä, käytettyä kantakirjassa ja lajilaatiksissa. Aikaa näille toimille ei ole ollut niin paljon kuin haluaisin, mutta tavoitteena ensi vuodelle olisi yrittää panostaa jo omistamiini hevosiin, varsinkin nyt kun kasvattilistat alkavat olla siinä kunnossa ettei sivuja ole kauheammin rästissä. Kuluneen vuoden aikana olen muutenkin yrittänyt teettää varsoja ihan vain jälkeläisnäyttönä laatiksia varten, ja tällä tavalla varsoja on syntynyt määrällisesti vähemmän mutta nekin vähäiset yksilöt ovat tulleet todellakin tarpeeseen.</p><p>Eniten panostus ehkä näkyykin siinä, että yhä useamman hevosen sivut kaikkine kilpailuineen ja jälkeläislistoineen ovat ajan tasalla. Tässäkin toki on vielä parantamisen varaa mutta hyvään suuntaan ollaan menossa.</p><p><br /></p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">3. Ylläpitotehtävät</h3><p>Tämä on sitten sellainen asia, joka on vaivannut minua pitkään. Kun ryhdyin ARJ:n ylläpitoon, oli harrastajia lajin parissa vain vähän eikä heistä kukaan ollut juuri kovin aktiivinen. Ehkä suurin aktiivisuuspiikki tuli sekä Mari H:n että Sirpan ansiosta, näillä kun riittää askellajihevosia ja kiinnostusta kilpailuttaa niitä tavoitteellisestikin. En ehkä voisikaan kuvitella parempia henkilöitä nykyisellään ylläpitämään ARJ:ta, onhan tässä kaksi aktiivisinta lajin parissa harrastajaa.</p><p>Mitä nyt tulee omaan ylläpitouraani, niin koko sen ajan on IRL-elämä vaatinut vain enemmän ja enemmän. Ja tulevaisuudessa aikaa jää entistä vähemmän, kun edessä on pysyviä elämänmuutoksia jotka nyt vaan vievät huomion ja jaksamisen harrastuksilta. Jo yli vuoden olin jättäytymässä vastuutehtävistä, mutta en kehdannut jättää koko paskaa yhden ihmisen harteille saadessani Marin ylläpitokaveriksi. Eikä ARJ laatiksineen tietenkään mikään paska jaos ole, vastuutehtävät nyt vain sattuvat pidemmän päälle olemaan sellaisia että kiinnostus kaikkeen muuhun harrastamiseen katoaa kun aina kun avaan koneen, on ensin hoidettava ns viralliset asiat ja vasta sitten pääsee puuhaamaan omien tallien/hevosten parissa.</p><p>Mikä lisäsi tympääntymistä entisestään oli se, kun ARJ:n porrastetut saivat alkuun huonon vastaanoton, nekin kun olin lisännyt jaoksen toimintaan ihan vain harrastajien hyväksi. Sama paskanmaku tuli kun ylipäätään jaoksen sääntöjä ja laatiksen pisteytystä kyseenalaistettiin syksyllä, eikä ihmisillä itsellään ole tietenkään valmiita vastauksia mikä olisi parempi vaihtoehto, eikä myöskään kiinnostusta esimerkiksi auttaa vastuunjaossa. Kunhan päästään valittamaan, tai ainakin siltä tuntui jo muutenkin näihin hommiin kyllästyneenä. Ja vielä kirsikkana kakun päällä ARJL:n huono tuomaritilanne: minä tuomaroin viime kädessä vaikka kaikki osa-alueet, mutta omien hevosten saanti laatikseen oli nihkeää koska kukaan ei halua tuomaroida osa-alueita joissa tuomarin henkilökohtaisilla mieltymyksillä on väliä. Niin, monen asian summa jo valmiiksi kiireisen ja uuvuttavan IRL-elämän jälkeen sai minut vihdoin rohkaistumaan ja jättämään ylläpitohommat.</p><p>ARJ:n parissa harrastavat ihmiset ovat kyllä mukavimpia henkilöitä ketä tiedän virtuaalihevospiireissä. Toivoisin kuitenkin että jos nykyisen ylläpidon aikana pitää kyseenalaistaa jotain jaoksen toiminnassa niin tarjottaisiin samalla konkreettista apua näihin toimiin. Osa harrastajista näin onkin tehnyt, ja se on mielestäni todella hienoa! Yhteiseksi hyväksihän koko jaos laatiksineen pyörii. Ja kyllä itsestänikin jotkut säännöt ja rajoitukset ovat hankalia enkä kaikkea itsekään muista, ne ovat kuitenkin sellaisia jotka kun oppii niin sitten tajuaa ihan hyvin. Aina löytyy kyllä joku harrastaja joka osaa neuvoa tilanteessa kuin tilanteessa.</p><p><br /></p><p><b>Mitä muuta ylläpitohommista</b></p><p>Jokin minua kiinnostaisi, lähinnä jalostuspuolella tai rotulaatisjutuissa. Olen pyörittänyt mielessäni lähinnä harvinaisiin kohdistuvaa rotulaatista (yhdelle tai useammalle rodulle, esimerkiksi askellajihevosiin jotenkin liittyvää mutta kaikki on vielä ajatuksen tasolla). Näillä näkymin aikaa ei kuitenkaan tule olemaan mihinkään aktiivisuutta vaativaan tekemiseen, mutta silti jotain tekisi mieli tehdä. Lähinnä oma lehmä ojassa kun haluaisin tietyille hevosille muutakin kuin mahdolliset KTK - YLA - ARJ - meriittirivit. Ehkä minulla on vain kamalat vieroitusoireet ylläpitäjän hommista.</p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">Tulevaisuudensuunnitelmat</h3><p>Tarkemmin ei ole mitän mietittynä, ehkä jokaiseen sivuprojektitalliin voisi vuorollaan panostaa ja hevosille saada vielä lisää tekstejä taikka muuta näkyvää sivuille. Harrastus jää luultavasti viimeistään kesällä määrittämättömän mittaiselle tauolle, mutta ennen sitä tässä tietysti ehtii tehdä vaikka mitä. :)</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-86511585475003890252021-11-17T03:04:00.000-08:002021-11-17T03:04:33.430-08:00Morganinhevoset sekä niiden suvut, isä- ja emälinjat<p>Tämä on vähän niitä ärsytyksen aiheita, joihin voisi toki vaikuttaa omilla valinnoilla. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että näihin tuloksiin vaan päätyy lopulta jonkin ylemmän voiman tahosta. Minä rakastan isä- ja emälinjoja, ja monissa tapauksissa ne nousevat muuta sukua tärkeämmiksi jalostusvalintoja tehdessä. Kuitenkin sitä huomaa aina että oho, minulla onkin tallissa kolme erisukuista tammaa, joilla kaikilla menee emälinja samaan kantatammaan. Ja kaiken lisäksi ilman tarkoitusta haalia samasta tammasuvusta tulevia hevosia useampaa kappaletta...</p><p>En pitäisi tätä negatiivisena asiana, sehän on hyvä että tietyt ori- ja tammalinjat jatkuvat vahvana. Mietin kuitenkin kovasti sitä, mitä tapahtuu niille nimille, joita ei ole kuin jossain kaukana suvun keskellä, ilman yhtenevää linjaa samaa sukupuolta edustavien jälkeläisten avulla? Nämä nimet unohtuvat, ovat epätärkeitä eikä kukaan välitä niistä. Nämä nimet tuntuvat *hui kauhia* TÄYTEHEVOSILTA. Mikä ei tietenkään ole niin hirveä asia, minä vain itse tykkäisin nostaa joka ikisen virtuaalihevosen syystä tai toisesta jalustalle, ja pitää joka ikistä koskaan elänyttä virtuaalihevosta jollain tavalla tärkeänä. Tämä onkin ongelma joka on hyvin pitkälti omassa päässäni. Kuitenkin olisi kiva, jos tallista löytyisi esimerkiksi jokaisesta koskaan keksitystä evm-sukuisesta hevosesta alkaneen tammalinjan jatkaja. Mutta onhan tuo nyt mahdoton kuvitelma, niitä evm-hevosia kun on niin tolkuttomasti.</p><p>Tämä kyseinen aihe tuntuu olevan vahvana varsinkin morganinhevosten keskuudessa. Tietysti muidenkin harvinaisten, mutta ainakin Hazardin hevoskantaa katsoessa erityisesti morganinhevosissa. Aiemmin on muut kasvattajat jo etsineet jalostusmateriaalia sellaisista hevosista, joilla ei ole <a href="http://web.archive.org/web/20150213033745/http://high-hopes.ws/arcadia/" target="_blank">Arcadialaisia</a> suvuissaan. Minä mielelläni boikotoisin saman tien myös näitä muutamia <a href="https://web.archive.org/web/20170216032432/http://salpicar.webs.com/" target="_blank">Salpicarista</a> lähtöisin olevia yksilöitä, jotka ovat kyllä hienoja, mutta jotka toistuvat joka toisessa suvussa siinä tapauksessa että kyseessä ei ole Arcadialais-sukuinen hevonen.</p><p>Yksi kasvattajanimi lisää "mustalle listalle" on <a href="https://web.archive.org/web/20140516115736/http://www.eljugodenaranja.org/ashburn/" target="_blank">Ashburn</a>. Ei toki kaikki kyseisen tallin kasvatit, monella kuitenkin on suvussaan <a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/firetrap.php" target="_blank">Firetrap</a>, jonka ostin aikanaan itselleni Hazardiin. Jälkikäteen sitä on tietämättään hankkinut ihan kauheasti hevosia joilla on kyseinen tamma suvussaan, ja siitä syystä Firetrapin jalostuskäyttö on omalta osaltani jäänyt harmistuttavan vähälle. Eikä kaikki nämä Firetrap-sukuiset hevoset ole edes Ashburnin kasvatteja, kyseisen liitteen huomatessaan on koko suku kuitenkin syynättävä täikammalla, sillä yhtään lisää en halua toistoa jo nyt melko samankaltaisiin hevossukuihini.</p><p>Ja kaikesta tästä välttelystä huolimatta olen valmis ostamaan Arcadialaisen taikka Ashburnlaisen, taikka näistä Salpicarin vanhoista hevosista minkä tahansa, jos siellä ei ole suoraa isä- taikka emälinjaa näihin tunnetuimpiin nimiin, taikka Firetrapia kertaakaan missään päin sukua. Pidänkin tätä manailua jossain määrin positiivisena, ovathan nämä hevoset jääneet ainakin vahvasti elämään jälkipolviensa ansiosta! Kaikki nämä ovat erittäin hienoja, jo lopettaneita kasvattajia, ja saattaahan se olla että jossain vaiheessa näiden liitteitä kantavat hevoset ovat suvuissa harvinaisia. Epäilen, mutta kaikkihan on mahdollista...</p><p>Lisättäköön vielä että näitä kasvattajiahan riittää, ylle listasin vain ne jotka ovat tulleet itselleni eniten vastaan vuosien aikana. Ties vaikka jotain häiritsee niiden #%(/"¤Fæ& Hazardilaisen määrä jonkinrotuisten hevosten suvuissa. :D</p><p><br /></p><p><br /></p><p>Alla olevien esimerkkien määrät ovat vähäiset, sillä sukujen tonkiminen on aikaavievää puuhaa. Alla kuitenkin muutama eniten ärsytystä aiheuttava nimi suvuissa.</p><h3 style="text-align: left;">Isälinjat</h3><p>Isälinjojen suhteen ei ole niinkään vaikeuksia, tosin suuri osa hevosista on Hazardilaissukuisia, mikä toki tulee joskus hamassa tulevaisuudessa vaikeuttamaan kasvatustuötä. Nythän olisikin hyvä aika tehdä ryhtiliike, ja haalia kauheasti erisukuisia oreja talliin. Toistuvia isälinjoja ei oreilla kauheammin ole, enemmän ongelmaa tuottavatkin siellä muualla suvuissa toistuvat nimet.</p><p><br /></p><p><a href="http://web.archive.org/web/20150526145601/http://high-hopes.ws/arcadia/mocha.html" target="_blank">Mochachino Tator</a> (<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/rwraithusa.php" target="_blank">RWR Aithusa</a>, <a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/dragonclawhazard.php" target="_blank">Dragonclaw Hazard</a>)</p><p>Tämä nyt ei ole mikään yleisin taikka häiritsevin ori. Ainoa harmitus on se, etten tarvitse kahta ori joilla on sama isälinja. Sekä Aithusa että Dragonclaw ovat kuitenkin sen verta tärkeitä yksilöitä, että se nyt on vaan sulatettava että minulla on Hazardissa kaksi eri Mochachino Tator -linjaa!</p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">Emälinjat</h3><p>Emälinjojenkaan kanssa ei ole niinkään paljolti päällekkäisyyksiä, ennemminkin haittaa aiheuttavat suvuissa toistuvat nimet, joita on kyllä useampiakin kuin nämä listaamani.</p><p><br /></p><p><a href="https://web.archive.org/web/20150526144817/http://high-hopes.ws/arcadia/shera.html" target="_blank">Shera Sights</a> (t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/lamoilleion.php" target="_blank">Lamoille Ion</a>, t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/glamglarequantum.php" target="_blank">Glamglare Quantum</a>)</p><p>Tämä tamma nyt ei ole niin kauhean yleinen, mutta kuitenkin kaksi tammaa joilla on emälinjassa sama kantatamma on omasta mielestäni liikaa. Onneksi ongelma ei ole tämän isompi, Shera Sights löytyy kuitenkin nimenä melkoisen monesta morganinhevossuvusta, toki kun on Arcadian omistuksessa.</p><p><br /></p><p><a href="http://yeso.nfshost.com/salpicar/RoseLikePixy.html" target="_blank">Rose-Like Pixy</a> (t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/ashburntyra.php" target="_blank">Ashburn Tyra</a>, o.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h2/crystalfallsion.php" target="_blank">Crystal Falls Ion</a> | epäsuorasti o.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/rwraithusa.php" target="_blank">RWR Aithusa</a>, o.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/bbxenonnukes.php" target="_blank">B.B. Xenon Nukes</a>)</p><p>Tästä tammasta minulla on vain yksi suora tammalinjan jatkaja, muut joilla tämä esiintyy suvussa ovat oreja. Onhan tietysti muitakin hevosia, jotka esiintyvät monen Hazardilaisen suvuissa. Tämä kyseinen tamma kuitenkin pistää aina silmään erityisesti. Onhan se hieno, mutta hankala kun en haluaisi kauheasti toistoa sukuihin. Oikeastaan Crystal Falls Ionilla tämä tamma esiintyykin jo useampaan kertaan suvussa.</p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">Noin muuten morganinhevossuvuista</h3><p>Tietyt nimet esiintyvät varsinkin pidemmissä suvuissa turhan monta kertaa, osa on kuitenkin sellaisia mistä hankin kyllä suoran linjan jatkajan jos vain on mahdollista. Esimerkiksi ori <a href="https://web.archive.org/web/20150624210115/http://high-hopes.ws/arcadia/alde.html" target="_blank">Alrededores Berlin</a> on varmasti kaikille tuttu, ja esiintyykin useamman minunkin omistaman hevosen suvussa. Kuitenkin minä olin niin kamalan innoissani kun sain käyttää jalostukseen tämän ensimmäisen polven orijälkeläistä. Niin minulla onkin <a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/adistairhazard.php" target="_blank">Adistair Hazard</a>, jonka isälinja menee suoraanAldeen. Ja kuinka ylpeä minä tästä olenkaan!</p><p>Jokin ihmeellinen siinä tietyssä isä- tai emälinjassa vain viehättää, ja kuten jo yllä mainitsin, voi tämä olla tärkeämpi minulle kuin koko muu suku. Vaikka siis katsoisin nihkeästi liian samansukuisia hevosia, voisin ottaa talliin vaikka kaksisataa samansukuista morganinhevosoria jos niillä kaikilla on eri isälinja.</p><p>Olen tämän vuoden aikana tuonut Hazardiin muutaman evm-sukuisen morganin, tarkoituksena laajentaa omien kasvattien geenipoolia. Vaikka tietyt omat hevoset ovat sellaisia joista jättäisin vaikka kymmenen jälkeläistä kotiin, on välillä pakko käyttää vähän uudempaakin verta ettei käy niin kuin alkutilanteeni on ollut, elikkä kaikki yli kaksipolviset on jotain kautta sukua keskenään.</p><p>Omista evm-sukuisistani lähtevistä linjoista en kehtaa tässä enää mainita, niitähän kyllä löytyy mitä kiroan kun pitikin tehdä tuossa välissä tällainen yhdistelmä ja eikö tuolle löytynyt muuta oria?!?! Siitä pitänee kirjoittaa oma pikku romaaninalkunsa sitten aikanaan.</p><p><br /></p><p><br /></p><p><i>Olen kuullut tiettyjen kasvattajanimien yleisyydestä aiheutunutta ärsytystä varsinkin morganien keskuudessa, mutta onko jotain tiettyä hevosta minkä esiintyminen suvussa saa harrastajat repimään hiuksia päästään (ihan muidenkin rotujen edustajista)?</i></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-78654758629857849532021-09-13T02:06:00.004-07:002021-09-13T02:09:44.325-07:00Piirroshevosten ottaminen mukaan harrastukseen<p>Olen piirtänyt hevosia ala-asteikäisestä lähtien. Silloin tällöin kaivan kaikki vanhat piirrokset esiin ja haaveilen siitä millainen kädenjälki minulla nykyään olisi jos olisin jatkanut piirtämistä myös näinä viime vuosina. Virtuaalihevosten osalta sitä vaan vertaa itseään muihin, varsinkin niihin parhaimpiin piirtäjiin, ja siitä tulee näin itsekriittisenä ihmisenä paha mieli. Piirroskeskusteluja seuratessa kuitenkin huomaa, että piirtäjiä on monentasoisia, ja että kaikki aloittavat jostakin. Jollain tapaa vasta tänä kesänä rohkaistuin ja päätin, ettei se ole niin kamalaa jos valokuvalliseen talliin tulee pari itse piirrettyä hevosta.</p><p>En ole koskaan innostunut digitaalisesta piirtämisestä, vaan työvälineinä on aina perinteinen piirustuspaperi, lyijykynä ja kumi. Piirrän linjat puhtaiksi ohuella, mustalla tussilla ja kumitan lyijykynäluonnokset pois. Väritys tapahtuu tällä hetkellä puuvärikynillä, joskus väritin myös tusseilla mutta nyt ei äkkiseltään löytynyt paikallisista kivijalkakaupoista tusseja missä olisi enemmän ruskean ja harmaan sävyjä mitä tykkään käyttää. Puuvärein väritetyt kuvat nyt näyttävät olevan paljon laimeamman värisiä skannattuna, mutta kun tuo on minulle se mukavin tyyli, niin minkäs teet. Pääasia että hevonen sillä oikealla paperilla näyttää siltä miltä pitääkin, vaikkei se toki muille harrastajille näykään.</p><p>Realistinen piirustustyyli kiinnostaa, mutta taidot ei riitä. Olenkin pysynyt melko sarjakuvamaisessa tyylissä, olihan minun piirtämisen esikuvat nuorempana Hevoshullun sarjakuvapiirtäjät Lena Furberg ja Marie Bergström(?).</p><p>Mikä nyt sitten sai minut ryhtymään tuumasta toimeen virtuaalihevosten piirtämisen suhteen oli, kun ostin saddlebredorin joka on väriltään mustanpäistärikkö tobiano. No, olisin toki voinut laittaa kyseiselle hevoselle mustan tobianon kuvat ja sanoa ettei se päistärikkö vain erotu mutta se on virtuaalisesti geenitestattu. Mutta kuitenkin minua houkutti ajatus siitä että tämä ori nyt saa oikeanvärisen hevosen kuvat. Ja eihän minulla ole saatavilla tuonvärisestä hevosesta kuvaa, itse asiassa en ole netissä tainnut törmätäkään tämän väriseen saddlebrediin. Joten pakko se oli alkaa piirtämään!</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTiFON1LoyslFCtgjjX2As-MtABnrmaWO9r4ab9fSZgrc8dA5-xRRhN3vhYfHSkrZf1dZu49_BAQBaahL2fDvGlk6bS5tIhsIcI92ZXeewIQ9eXO8RoP4BBEh7OMKObjvSHbKw-A0y2A/s2048/20210911_131401.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1152" data-original-width="2048" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTiFON1LoyslFCtgjjX2As-MtABnrmaWO9r4ab9fSZgrc8dA5-xRRhN3vhYfHSkrZf1dZu49_BAQBaahL2fDvGlk6bS5tIhsIcI92ZXeewIQ9eXO8RoP4BBEh7OMKObjvSHbKw-A0y2A/w640-h360/20210911_131401.jpg" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Minultahan muuten puuttuu skanneri, joten jouduin ottamaan hevosen sivuillekin menevän kuvan puhelimella. Pitänee säilyttää tämä paperiversio siihen asti jos joskus menen hankkimaan skannerin, onhan se kuva silloin nettiversionakin paremman näköinen.</p><p>Tämän kuvan tein ottamalla ensin mallia saddlebredin rakennekuvasta. Tobianokuviointiin otin mallia toiselta hevoselta, niin ei ole ihan suora kopio rakennemallistaan. Ja väritys toki omasta päästä, jospa siitä nyt äkkiseltään jo erottaa että hei tuohan on mustanpäistärikkö tobiano!</p><p>Luultavasti nyt sitten tulee hamstrailtua talliin ties mitä värihirviöitä, kun piirroshevosten suhteen ei ole mitään rajoitteita värien suhteen... :)</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-36486131657609343482021-06-30T02:00:00.005-07:002021-06-30T02:00:27.834-07:00Kesäloma 1.7.-<p> Jos nyt en muualla niin ainakin blogissa ilmoitan aloittavani huomenna kesäloman virtuaalihommista. Käytännössä tämä ei vaikuta juuri mihinkään - olen hoitanut sovitut hommat eikä minkään pitäisi jäädä rästiin.</p><p>Yksi ehkä muihin harrastajiin vaikuttava asia on, etten ole järjestämässä ARJ:n porrastettuja tulevan kuun aikana. Kisakalenterissa pitäisi olla nyt ainakin kaksi aktiivista päivittelijää, ja kilpailunjärjestäjiähän nyt on ollut mukavasti useampikin henkilö! Eli jos kisoja on tavallista vähemmän, niin siitä vain järjestämään tai nappaisemaan jotain aktiivisempaa kisanpitäjää hihasta josko saisi toivomiaan luokkia kisoihin mukaan. :)</p><p>ARJ on myös "lomalla". Jaos pyörii itsestään, ja joka tapauksessa tarkkailen sähköpostia (=kaikki virtuaalisähköpostitkin tulee puhelimeen joten mikään ei mene minulta ohi). Käytännössä minun lomani vaikuttaakin jaokseen ainoastaan niin, että ARJL:n taikka AV:n jonoon osallistuneet tullaan lisäämään sinne vasta taukoni päätyttyä. Tässä välissä voi kuitenkin normaalisti osallistua, odotusaika tulee vain olemaan vähän pitempi.</p><p>Olen nyt sivummalla virtuaalihommista ainakin pari viikkoa, mahdollisesti koko heinäkuun. Minut saa kuitenkin kiinni sähköpostilla tavalliseen tapaan koko tämän ajan.</p><p>Mukavaa kesän jatkoa kaikille virtuaaliharrastajille! <3 :)</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-30055503122590077472021-06-23T02:53:00.004-07:002021-06-23T02:53:38.070-07:00Aiheita virtuaaliblogeihin<p>Olen kasannut listan aiheista, joista kirjoitan blogiin. En vain ole kuitenkaan ehtinyt/jaksanut, tai aiheet itsessään eivät ole sitten inspiroineetkaan niin paljon että olisin jaksanut kirjoittaa sen syvällisempää postausta niihin liittyen. Alla olisi kuitenkin muutamia pohdintoja, joista saa vapaaasti ottaa koppia jos mielenkiinto heräsi. Virtuaaliblogien lukeminen on mukavaa kun muut harrastajat avaavat omia harrastustyylejään ja tarinoita tallien ja hevosten takaa. Harmittaakin vähän kun virtuaaliblogien tahti tällaisten postausten osalta (myös omani) on hiljentynyt viime aikoina. Tai sitten vain kuvittelen niin. Mutta, joka tapauksessa tässä olisi ihmisille ajattelemisen aihetta, jos omat ideat alkavat olla vähissä. :)</p><p><br /></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Itsensä esittely, irl-elämä, oma historia virtuaalimaailmassa, mikä sai aloittamaan harrastuksen, mikä pitää yhä mielenkiintoa yllä</li><li>Tallien esittely, niiden historia, mikä inspiroi perustamaan juuri kyseisen tallin</li><li>Lopettaneet tallit, syyt lopetukselle, kaduttaako lopetus, henkiinherätetyt tallit</li><li>Historialliset virtuaalitallit ja -hevoset - omat ja muiden</li><li>Mikä vaikutti hevosen valintaan yksilönä taikka rotuna</li><li>Mikä inspiroi milloinkin, näkyykö harrastuksessa tiettyjä kausia jolloin jokin asia kiinnostaa ja muulloin ei</li><li>Tarinat oman nimimerkin, hahmojen, tallien ja hevosten nimien takaa</li><li>Omat alkuperäiset tavoitteet - tavoitteet matkan varrella - missä nyt mennään</li><li>Ulkoasunvaihdokset ja pohdinnat</li><li>Yleiset mielipidepaasaukset ajankohtaisista ja ajattomista asioista</li><li>Kuinka paljon rahaa on mennyt virtuaaliharrastukseen</li><li>Millainen on hyvä virtuaalitalli/-hevonen, kuinka hyvin oma talli/hevonen täyttää kriteerit</li><li>Omat tuomarointi/vastuutehtävät, mikä sai ryhtymään tähän, kuinka vaativaa taikka aikaavievää tämä on, ylipäätään millaista on käytännössä</li><li>Millainen on virtuaaliharrastajan päivä, missä järjestyksessä hoidetaan esim. vastuutehtävät ja omat tallit, tarinoinnit, sivujen päivittely ym.</li></ul><div><br /></div><div>----------</div><div><br /></div><div><br /></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Rotuesittelyt, rodun asema virtuaalimaailmassa, rotu irl vs virtuaalisesti</li><li>Rodun yleinen mainostus, laajempi esittely esim. rodun väriskaalasta, mahdollisista painotuslajeista, kuuluisista sukulinjoista irl ja url</li><li>Rodun yleisyys, määrä omassa tallissa, mahdollinen huoli kuolevista sukulinjoista, omat suosikkihevoset rodussa (omat ja muiden)</li></ul><div><br /></div></div><div><br /></div><div>----------</div><div><br /></div><div><br /></div><div><ul style="text-align: left;"><li>Kuvalupa-asiat, kuvalupien metsästys - vinkkejä tähän, omaottamat vai ostetut, omaottamat vai itse piirretyt jne</li><li>Koodausvinkit, muut harrastamista helpottavat niksit ja kikat</li></ul></div><p></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-68257185286934381902021-05-15T09:59:00.007-07:002021-05-15T09:59:54.638-07:00Suomennetaan nimiä #1<p> <i>Joskus nimet kuulostavat paremmalta toisella kielellä kuin suomella. Ajattelin avata vähän omia tallien, hevosten, minkä tahansa muiden virtuaaliaihepiiriin kuuluvien asioiden englannin- ja muunkinkielisiä nimiä. Näitä on paljon, ja ajattelin suosiolla jakaa tämän moneksi pienemmäksi postaukseksi, pohtien näitä samalla itsekin ihan ajan kanssa.</i></p><p><i>Osan näistä kanssa olen käyttänyt ihan Google-kääntäjää, jos en ole ollut varma mikä suomen kielessä olisi parhaiten sopiva vastine ulkomaan versiolle.</i></p><p><i><br /></i></p><h2 style="text-align: left;">Tallien nimet</h2><p><b>Hazard</b> - <i>vaara, sattuma</i></p><p><b>Daystar</b> - <i>päivätähti</i></p><p><b>Glademist</b> - <i>kääntäjä sanoo gladisti (mikä ihme?), eroteltuna glade = metsäaukio, mist = usva, sumu. Elikkä nimen tarkoitus on ollut niittyusva tai jotain sinne päin, oikeastaan tämä nimi tuli ESOsta linnoituksen Glademist Keep mukaan.</i></p><p><i><br /></i></p><h2 style="text-align: left;">Hevosten nimet</h2><p><b>Stormseye</b> - <i>Myrskynsilmä</i></p><p><b>Edgefield Jackpot Star</b> - <i>Reunakentän Jättipottitähti</i></p><p><b>Glademist Count Dracula</b> - <i>Niittyusvan Kreivi Dracula</i></p><p><b>Pearl River's Magnolia</b> - <i>Helmijoen Magnolia</i></p><p><b>Glademist Moonshine Symphony</b> - <i>Niittyusvan Pontikkasinfonia / Kuutamosinfonia</i></p><p><b>Rainmaker November Nights</b> - <i>Sateentekijän Marraskuun Yöt</i></p><p><b>Daystar Diamond Shower</b> - <i>Päivätähden Timanttisuihku</i></p><p><b>Daystar Twilight Hour</b> - <i>Päivätähden Iltahämärätunti</i></p><p><br /></p><p>Nämä käännökset vähän on mitä on. Osa nimistä kuulostaa hyvältä suoraan suomennettuna, toiset sitten ei ehkä niinkään. Hevosten nimistä suomensin vain muutaman foxtrotterin ja minin, Hazardista kyllä tulee löytymään jatkoa ajatellen ties mitä nimihirviöitä.</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-83864785901456076352021-05-11T01:18:00.000-07:002021-05-11T01:18:32.779-07:00ARJ porrastetut: kusinko omille kintuilleni?<h2 style="text-align: left;">Ensin hieman lähtökohdista</h2><p>Blogin lukijat varmaan tietää jo <b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/" target="_blank">Hazardin</a></b>. Jos ei <b><a href="http://taciturn.altervista.org/" target="_blank">muita tallejani</a></b>, niin ainakin Hazardin, minun pitkäikäisimmän ja panostetuimman tallini. No, Hazardissa minun piti vain kasvattaa. Ei kilpailla, vain ja ainoastaan kasvattaa, ja ehkä panostaa teksteihin silloin kun inspaa. No, sitten otin kasvatusroduksi Gerogian Granden, ja aloin kilpailemaan näillä kouluratsastuksessa laatuarvostelut tähtäimenä. Sen myötä mukaan tuli myös WRJ ja ARJ, lajit joita olin vältellyt kun ne oli minulle tuntemattomia IRL.</p><p>ARJ kiehtoi jollain kummalla tavalla aina, se oli lajeista monimutkaisin hahmottaa, ja lueskelin pitkän aikaa jaoksen sivuilta sääntöjä ja mietin uskallanko aloittaa jollain askellajirotuisella hevosellani kilpailemisen. ARJ:n parissa kilpailemiseni taisikin alkaa kun Jasny ehdotti että osallistuisin ostamillani Hawalaisilla saddlebredeilla rodun erikoisaskellajiluokkiin jotka hän järjesti. Se oli se yksi ainoa osallistuminen, mistä lähti sitten into noin muutenkin ARJ:ssa kilpailemiseen. Joskus on hyvä saada vähän potkua persuuksille muiden harrastajien toimesta, harvinaisten parissa tätä tuntui tapahtuvan mukavasti kun olin vielä ujo aloittelija.</p><p>Kiinnostus ARJ:n toimintaan sitten pysyi pitkän aikaa, ja kun jaos etsi ylläpitäjää, hain ensin vain Cupin järjestäjäksi, sitten laatiksen ylläpitäjäksi ja lopulta jaoksen itsensä ylläpitäjäksi (ketään muuta ei tuntunut kiinnostavan koko jaos juuri tuohon aikaan...) ARJ oli vähän kuolleen oloinen laji. Cup ja laatis pyöri, mutta osallistujia oli vähäisesti. Nykyään Cupilla on onneksi kaksi järjestäjää, joten minun ei tarvitse pitää siitä huolta. Laatikseen on saatu reippaasti osallistujia (tästä suuri kiitos varsinkin Mari H suurine hevosmäärinesi). No mutta, silti tuntui että paljon puuttui, ja toiminta laahasi kovasti perässä verraten muihin kilpailujaoksiin. Kun ARJ oli nostanut päätään ehkä juuri viime vuonna, vähän sitä ennen jo, ajattelin että jotain virikettä on keksittävä ennen kuin ihmiset kyllästyvät jaoksen suppeaan aktiviteettitarjontaan muihin lajeihin verraten.</p><p>Plus olin kerännyt Hazardiin niin paljon askellajirotuisia hevosia ja kilpailulistoilla oli noin 200-300 hevosta ja kaikki yhtä sekasortoa, tarvitsin itsekin kovasti jonkun helpomman järjestelmän tähän. Sitten tuli porrastetut.</p><p><br /></p><h2 style="text-align: left;">Mistä se idea sitten lähti</h2><p>Se lähti ihan pienestä. Discordissa oli puhe MEJ:n porrastetuista, ja siellä mitä ominaisuuksia lajia kisaavilla hevosilla voisi olla. Joku mainitsi että tuo askellajien näyttävyys olisi hyvä ARJ:lle jos laji koskaan siirtyisi porrastettuihin. Siinä se oli! Miksi en ollut aiemmin edes harkinnut ARJ-porrastettuja? Uuden VRL:n ansiosta tämä olikin varsin helppoa, pystyin itse lisäämään luokkia, säätämään tasoja sun muita tietoja keneltäkään kysymättä. Sitten laitoin tulille testikisat.</p><p>ARJ:n porrastetuissa kisaajia on tällä hetkellä ehkä alle kymmenkunta harrastajaa, mutta se on iso määrä kun laji on niin pieni. Kaikkia luokkia ei ole vieläkään tarjolla porrastetuissa, tämä korjaantuu jos korjaantuu. Tällä hetkellä myös Anarchylla on ylläpitäjän oikeudet ja hän on hoitanut ainakin ajoluokkapuolen kuntoon.</p><p>Tästä tulikin mieleen että mitä helvettiä minä olen ajatellut luokkia lisätessäni!? Harrastajien toiveena oli saada kaikki luokat, ja kaikki kilpailuasteet. Joku pässi (minä) meni sitten lisäämään jokaisen luokan jokaisessa asteessa, ja kun luokkia on tavallisestikin jo yli 50, niin mitä se tekee porrastetuissa joissa jokainen luokka on siellä välttämättä moneen kertaan? - No ihan vitusti (anteeksi kiroilu, ei tuohon muuta osaisi sanoa)</p><p><br /></p><h2 style="text-align: left;">Niin että missä nyt mennään</h2><p>Anarchy otti mallia VVJ:n porrastetuista, ja sai ajoluokat sumplittua järkevästi ja niin että luokkien lukumäärä pysyi hallittuna. Koska hevonen voi osallistua sekä omantasoiseen että yhtä ylempään luokkaan, ei kaikkia tasoja tarvita. Eikä saman luokan tarvitse löytyä kaikilta kilpailuasteilta: pääasia että tarjolla on kaikki luokat ja kaikki asteet, ei niin että kaikki luokat kaikilla asteilla.</p><p>Minun ansiostani ARJ:n luokkien hallinta näyttää sekasotkuiselta helvetiltä, ja sääliksi käy sitä joka yrittää ottaa mitään selkoa ARJ:n porrastettujen luokkavalikoimasta. Kyllä se vielä joskus kuntoon tulee, kunhan itse saan selvitettyä itselleni miten päin tämän saisi nyt järjestettyä. Jossain meni pahasti metsään, syytän siitä avoimesti sitä että minulla oli tätä ennen kognitiivisia toimintoja parantava masennuslääkitys, joka vaihtui rauhoittavaan ahdistuslääkkeeseen sekä psykoosilääkkeeseen joka toimii tällä annostuksella unilääkkeenä - sen lisäksi että aloin taas juomaan kahvia ja tämän takia ajatukset kulkee vauhdilla enkä itse pysy omien ideoiden perässä...</p><p>Niin että jossain kohti olisin voinut pysähtyä, miettiä asioita kaikessa rauhassa, suunnitella kaiken etukäteen millintarkasti ennen kuin länttään ARJ:n porrastetut kaiken kansan nenän eteen ja käsken että ottakaa nyt siitä, kysymättä mielipiteitä siitä miten tämän voisi tehdä helpoimman kautta.</p><p><br /></p><h2 style="text-align: left;">Mutta toimiiko tämä nyt sitten</h2><p>Alkukankeuden jälkeen KYLLÄ, porrastetut toimii, ihmisillä ei ole mitää moitittavaa tästä ja kilpailut sujuvat iloisesti. Mutta entä se ylläpitopuoli? Se on ihan hirveä sekamelska, onneksi Anarchy tarjoutui lisäilemään tuonne noita puuttuvia luokkia ja teki sen selkeämmin ja paremmin kuin minä. Otinko tästä opikseni? No en! <a href="http://arj.altervista.org/kasvattajapalkinnot.php" target="_blank">ARJ muuten tarjoaa myös kasvattaja- ja jälkeläispalkintoja</a>, nämäkin tuli tehtyä hetken mielijohteesta, kolmannen kahvikupillisen jälkeen. Näiden kanssa en sentään mennyt ihan metsään, tosin en tiedä kiinnostaako ketään tämä laji niin paljon että koskaan yltäisi millekään näistä palkinnoista...</p><p><br /></p><p><br /></p><p>----------</p><p><br /></p><p><br /></p><p><i>Itsensä haukkuminen tekee silloin tällöin hyvää, tässä onkin todella pitkä teksti aiheeseen liittyen. Rennolla otteella kuitenkin mennään, mikään tuolla ARJ:n ylläpitopuolessa ei ole varsinaisesti väärin, mitä nyt on vain omatekemääni sekamelskaa mitä yritän selvitellä. :D</i></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-47811085166453468922021-04-27T00:35:00.000-07:002021-04-27T00:35:03.638-07:00Kuinka valmistelen hevoseni laatuarvosteluihin<p style="text-align: justify;">Osalla omistamistani hevosista on laatuarvostelut tähtäimenään, ja ihan laatuarvostelusta itsestään riippuen hevoseen on panostettava erilaisin tavoin. Osa hevosista tavoittelee näyttelypalkintoja ja kantakirjausta, osa menee yleislaatuarvosteluun, ja ehdottomasti suurin osa panostushevosistani tähtää oman lajinsa laatuarvosteluun. Vuosia sitten tähtäsin lähinnä ERJ:n ja KRJ:n laatuarvosteluihin, ja hankinpa myös muutaman KERJ-palkitun hevosenkin. Tätä nykyä panostan kuitenkin yli 90-prosenttisesti harvinaisiin, jolloin painotuslajeina ovat enimmikseen joko askellajit tai western.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Kantakirjaus</h3><p style="text-align: justify;">Hevonen saa sivuilleen rakennekuvat, jos sellaiset sattuu löytymään mielessäni kuvitteleman näköisestä hevosesta. Eli vaikka löytäisin rautiaan orin upeat rakennekuvat, mutta ne ei mielestäni näytä siltä miltä olen oman rautiaan orini kuvitellut, jää hevonen ilman kyseisiä kuvia. Ehkä jostain muualta löytyy sopivan näköinen rakennekuva, tai sitten tyydyn esimerkiksi liikekuvaan taikka ihan tarhamöllöttelykuvaan. Osalle hevosista riittää ihan pääkuva. Joka tapauksessa rakennekuva ei ole pakollinen, sillä lähtökohtaisesti en tähtää yhdelläkään hevosellani kantakirjaan. Jos hevoselle nyt sattuu löytymään sen itsensä näköinen rakennekuva, ja sopivissa näyttelyissä sattuu olemaan tilaa, niin sitten osallistun ja toivon jonkinlaista sijoitusta.</p><p style="text-align: justify;">Kun harvinaisista puhutaan, niin aina hevosen ei tarvitse olla edustavimmillaan, jotta näyttelyissä tulee menestystä. Nykyään toki harvinaisetkin tuntuvat olevan enemmän suosiossa kuin moneen vuoteen, joten näyttelyissäkin on enemmän vastusta. Osa omista hevosistani ovat kuitenkin ansainneet irtoSERT:in sellaisilla kuvilla, joilla sitten ei pääsekään kantakirjaan. Tässä vaiheessa olen saattanut vain vaihtaa hevosen kuvat joihinkin "varmasti kantakirjakelpoisiin", käydä hakemassa palkinnon, ja vaihtanut sitten vanhan kuvan takaisin sivuille. Jotkut saattavat katsoa kieroon kun käytän tätä taktiikkaa, en kyllä tiedä, en ole ainakaan mielestäni kuullut keskustelua mitä mieltä porukka on tällaisesta kuvien edestakaisin vaihtamisesta ja kierrättämisestä. Itse kuitenkin haluan vain hakea palkinnon kun se kantakirjakelpoisuus kerran löytyy.</p><p style="text-align: justify;">Oikeastaan en edes arvosta kantakirjapalkintoa juurikaan. Sen eteen ei tarvitse nähdä niinkään panostusta: jos löytää yhdet hyvät kuvat, voi ne vaihtaa vaikka jokaiselle hevoselleen, käyttää näyttelyissä, kantakirjauttaa ja laittaa sitten vanhat kuvat takaisin. Ja en kannata kuvakarenssia sun muita rajoitteita, mukava kun harrastus voi olla joskus helppoa. Mutta jotenkin minua ei säväytä hevonen joka on vain kuviensa takia "menestynyt". Tämähän on ihan vain henkilökohtainen mielipide, mutta itse arvostan eniten tarinointia jos puhutaan hevoseen panostamisesta.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Yleislaatuarvostelu</h3><p style="text-align: justify;">En ole vielä osallistunut uuden pisteytyksen aikana YLA:an. Pikkuhiljaa tähtäilen sinne parin hevosen voimin, ja katson miltä oikein tuntuu. YLA-palkinto on sellainen, mitä arvostan aina suuresti. Sen saamiseen (varsinkin YLA1) täytyy nähdä hirveästi vaivaa tavalla tai toisella. Jotkut voi kisata paljon, jotkut tarinoida, jotkut panostavat laajoihin kuvagallerioihin, laittavat sivuille hoito-ohjeet tai varustekollaasin. Joka tapauksessa YLA palkitsee kovasta panostuksesta, ja on mielestäni ehkä jopa vähän aliarvostettu laitos.</p><p style="text-align: justify;">Olen itse osallistunut yleislaatuarvosteluun joskus vuosia sitten, ja en muista koskaan saaneeni mistään lajiarvostelun palkinnosta samanlaista oikein iloista ja mukavaa oloa kuin silloin kun panostushevoseni sai ensimmäisenä laatuarvostelutavoitteisena puoliverisenäni YLA1-palkinnon! Silloin YLA-palkinto oli vahvasti tekstipainotteisesti ansaittava, ja nykyisen pisteytyksenkin aikana tulen panostamaan nimenomaan tekstipuoleen, vaikka muitakin osa-alueita olisi mihin voisi panostaa enemmän tai vähemmän.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Lajilaatuarvostelut</h3><p style="text-align: justify;">En tule luultavasti jatkossa osallistumaan juurikaan muihin lajilaatuarvosteluihin kuin ARJ:n ja WRJ:n. ARJL on monella hevosellani tähtäimessä kunhan löydän varatuomarin tilalleni. Olen tehnyt itselleni taulukon, jossa pisteytän itse alustavasti omat hevoseni ennen kuin edes harkitsen oikeasti laatikseen osallistumista. Alla oleva taulukko varmaan selittää valmistelun paremmin kuin teksti. Sen perusteella voin helposti katsoa, onko jokin hevonen jo valmis ja mitä vielä mahdollisesti puuttuu. Rakenne- ja tekstipisteet eivät toki ole lopullisia, ja tuomarin mielipide vaikuttaa niihin. Muiden pisteiden pitäisi kuitenkin olla sitten oikeassa arvostelutilanteessa tasan samat kuin mitä tässä taulukossani. Tällä lailla näen selkeästi, mitä palkintoa olen lähdössä hakemaan, ja voinko vielä tehdä jotain jotta varmistaisin parhaan mahdollisen palkinnon saannin</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj01wSZIKGXL0ljLVNgAi_CHxrjaxXAZ5zkysFUQRG2-UfpPD7skOAc2jS9ZyDDdxUGzWi5u7koKawfWzm0FkzEck6KF4QrLuUro-lsoYsQxHHOnkMdv_yAhdX_39T98Jr1FvbJg1lbIA/s2126/20210424_175131.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="588" data-original-width="2126" height="178" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj01wSZIKGXL0ljLVNgAi_CHxrjaxXAZ5zkysFUQRG2-UfpPD7skOAc2jS9ZyDDdxUGzWi5u7koKawfWzm0FkzEck6KF4QrLuUro-lsoYsQxHHOnkMdv_yAhdX_39T98Jr1FvbJg1lbIA/w640-h178/20210424_175131.jpg" width="640" /></a></div><p style="text-align: center;"><i>Valkoisella pohjalla olevat pisteet ovat vielä auki, vaalenvioletilla pohjalla ovat "lopullisia", enkä voi tehdä niille itse enää juuri mitään. Oikeassa reunassa pisterajat, niin ei tarvitse koko ajan kytätä laatiksen sivulta näitä. Vähän hävettää kun en päätuomarina itse muista pisterajoja... D:</i></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-16480436741971485952021-04-26T00:57:00.005-07:002021-04-27T00:37:15.671-07:00ARJ porrastetut: kuinka ne nyt sitten toimii?<p style="text-align: justify;">Ihmisillä tuntuu olevan ihan hemmetisti vaikeuksia ARJ:n porrastettujen kanssa. Mutta hommahan on ihan yksinkertainen, mikä tässä nyt voi olla niin hankalaa? Joo, tiedän. Itselleni se on helppoa koska ihan itse olen nuo luokat tasoineen tuonne VRL:n puolelle lisännyt, ja suunnitellut laatikseen kisapistetytyksen erikseen myös porrastetuille. Oma ajatuksenkulku on välillä vähän mitä on, ja ehkä asiat voisi joskus ilmaista kerralla ja selkeästi kaikille. Tässä olisi tällainen rautalangasta väännetty ohje kuinka kisata ARJ:ta onnistuneesti porrastetuissa.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Luokat</h3><p style="text-align: justify;"><a href="http://virtuaalihevoset.net/kilpailutoiminta/porrastetut/luokat" target="_blank">VRL:n sivuilla</a> on kaikki lajit luokkineen lueteltuna. Askellajiratsastuksessa luokkavalikoima on muutenkin laaja, joten suuri osa luokista vielä puuttuu. Siellä on kuitenkin jo kaikki saddle seat -luokat, ja 4-käyntisten islanninhevosten luokat (5-käyntisille kaikki luokat on tulossa, sillä välin 5-käyntiset voi kisata vaikka noissa 4-käyntisten luokissa, se kun on muutenkin sallittua).</p><p style="text-align: justify;">Koska <b>askellajiratsastuksessa ei ole tasoja</b>, on luokat suunniteltu niin, että hevonen kilpailee omistajan haluamissa luokissa aina tason 8 ohi, jolloin se vastaa 45 normaalia sijoitusta laatuarvostelussa. <b><a href="http://arj.altervista.org/laatis/porrastetut.php" target="_blank">Täältä löytyy ARJL:n kisapisteytys porrastettujen mukaan</a></b>. Sivuilla lukee tällä hetkellä vain saddle seatista, mutta tulen tuon päivittämään kun olen saanut kaikki luokat järkevästi lisättyä tuonne porrastettujen valikoimaan.</p><p style="text-align: justify;">Listoilta puuttuu moni luokka, ja lisäilen näitä pikkuhiljaa. <b>Jos joku pyytää, lisään tietyn luokan vaikka heti.</b> Ilman että kukaan erikseen pyytää, en kehtaisi lähteä lisäämään 9 kappaletta tasan samaa luokkaa eri vaikeuksineen. (Foxtrot taso 1, Foxtrot taso 2 jne. Sama pätee ajoluokkiin, moniin erikoisaskellajiluokkiin jne.) Mutta siis, jos joku vain pyytää niin tämäkin onnistuu.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Kisalistat</h3><p style="text-align: justify;">Tämä tuntuu olevan monille oikea kynnyskysymys. Suoraan omana henkilökohtaisena (eli ei jaoksen) mielipiteenä sanon, että jos haluat tehdä sen hankalaksi, niin siitä vain. Itse olen määrittänyt jokaiselle rodulle oman saddle seat -ryhmän, jolloin voin suodattaa VRL:n valmiilta kisalistalta kisaavat hevoset rodun mukaan, ja tällöin homma on helppoa. En tosin itse ole edes katsonut sen tarkemmin missä saddle seat -ryhmissä mikäkin hevoseni kisaa, kun tätä ei kuitenkaan syynätä laatiksessa. Eli kisaan kaikilla kaikissa.</p><p style="text-align: justify;">Erikoisaskellajiluokkien kanssa tässä on oltava tarkkana, mutta edelleen: <b>hevoset voi suodattaa rodun mukaan</b> joten itse en näe tässä mitään ongelmaa? Valaiskaa nyt minua jos olen ymmärtänyt tämän ihan väärin!</p><p style="text-align: justify;">Poikkeuksena toki saman rodun sisällä eri luokissa kisaavat hevoset, mutta silloin sitä pitää vain nähdä vaivaa jos tahtoo niin kovasti olla realistinen ja kisata tietyllä hevosella vain tietyissä luokissa. Mutta edelleen, tämä on hevosenomistajan oma ongelma, ja jos se on syynä jättää kisaamatta porrastetuissa, niin minkäs teet.</p><p style="text-align: justify;">Porrastetut on niin helppo kisaustyyli, että jotain vaivannäköä saakin olla, jos itse haluaa olla tarkka ja realistinen. Siitä on turha silloin valittaa tai vinkua kun on niiiiin hankalaa...</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Kisakutsu</h3><p style="text-align: justify;">Kilpailukutsun suhteen ei ole juurikaan rajoitteita, ja samaan kutsuun voi valita periaatteessa minkälaisen tahansa luokkavalikoiman. Olen itse valinnut yhteen kutsuun aina saman sallde seat -ryhmän sisältä kaikki mahdolliset luokat, ja tällöin voin kyseiseen kutsuun osallistuessa halutessani suodattaa kisalistalla näkymään kaikki tietynrotuiset hevoseni (koska kisaan kaikilla samanrotuisilla samassa ryhmässä). Tällä tavoin olen tehnyt hommasta itselleni yksinkertaista. Jokainen voi kuitenkin itse valita mitä luokkia kisoihinsa sisällyttää, ja porrastettujen kutsunluonti on tehnyt tästä varsin helppoa.</p><p style="text-align: justify;">Porrastettujen järjestäminen on ainakin itsestäni paljon yksinkertaisempaa kuin perinteisten, koska kutsusta ei tarvitse löytyä kaikkia sääntöjä ja rajoitteita, vaan täytyy osata vain määrittää päivämäärät, järjestävä talli ja valita luokat. Jokainen voi itse kokeilla, jos porrastetut yhtään nappaa. Jos on jotain epäselvää, niin neuvon mielelläni. Hetken naputtelun jälkeen kaikki on kyllä tuolla uudessa VRL:ssä tehty melko yksinkertaiseksi ja helpoksi, joten kannattaa ihan avoimin mielin kokeilla kuinka se kutsun luonti onnistuu. Siellä ei oikeastaan voi mennä mikään vikaan samalla lailla kuin perinteisen kutsun luonnissa. :)</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Mitä muuta</h3><p style="text-align: justify;">Niin, askellajiratsastuksen yleiset säännöt on hyvä olla hallussa. Yritän aina tehdä kaiken mahdollisimman helpoksi, ja välillä tuntuu että ihmiset eivät vain halua ymmärtää sääntöjä mitenkään päin. Minulta saa aina kysyä, jos on jotain epäselvää, ja tiedän että jaoksen sivuilla on vaikka mitä ihan sekaisin ja yritän pikkuhiljaa saada selkeytettyä ihan kaikkea mitä siellä lukeekaan enemmän tai vähemmän epäselvästi. Itse tulkitsen asiat tasan niin kuin ne on sanottu/kirjoitettu, ja niin kovin moni asia ARJ:n sivuilla on tasan niin, ja on ollut jo kauan ennen minun ylläpitoaikaani. Ei niitä sääntöjä tarvitse lähteä niin pilkuntarkasti lukemaan ja etsimään sieltä rivien välistä jotain mitä siellä ei ole.</p><p style="text-align: justify;">Edelleen, minulta saa kysyä ja onkin kysytty. Ja sinne sivuille on muokattu harrastajien toiveesta jo monen monta asiaa. Monta asiaa on avattu, mikä on ollut epäselvää, ja harrastajat saavatkin suoraan sanoa jos jokin asia on epäselvästi. Ainoastaan sillä tavoin osaan itse selventää asioita tuonne sivuille, itselleni kun kaikki on niin itsestäänselvää eikä sitä vain osaa ajatella että tämä tai tuo asia ei vain aukene samalla tavalla muille.</p><p style="text-align: justify;">Tiedän, että esimerkiksi tällä hetkellä sekakisauksen suhteen jaoksen sivuilla lukee yhtä sun toista, mutta tällä hetkellä sekakisaussääntö ei ole voimassa, ja se lukee laatuarvostelun sivuilla. Tämä tieto tulee jaoksen sivuille sitten kun olen saanut asian ensin itse selvitettyä. Itse henkilökohtaisesti puollan sekakisaussääntöä, mutta sekakisauksen suhteen ei ole koskaan ollut mitään kiinteää kaavaa minkä mukaan pisteitä vähennettäisiin, ja ennen kuin olen tällaisen saanut aikaan, en rupea sekakisauksesta rokottamaan. Ja laatikseenhan ei ole tämän kymmenen(?) sekakisaussäännön alaisen vuoden aikana tainnut osallistua yhtään sekakisattua hevosta! Voin tehdä kokonaisen selventävän postauksen (mielummin ARJ:n blogiin) sekakisauksesta, jos ihmisiä kiinnostaa tämä ja on enemmän halua olla ajan tasalla tämän säännön suhteen.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Tämän ainakin pitäisi olla helppoa</h3><p style="text-align: justify;">Kommenteissa saa kysyä, jos on jotain epäselvää. Tai sitten voi laittaa sähköpostia. Joka tapauksessa, sen sijaan että ihmettelet yksiksesi, jonkun toisen tietämättömän kanssa tai alat kitisemään kun tämä ei toimi, niin kysy. Yritän neuvoa parhaani mukaan, ja molemmille jää parempi mieli. :)</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-21019597818735394952021-04-02T06:47:00.006-07:002021-04-02T06:47:33.808-07:00Miksi ostin juuri tämän hevosen #2<p><i>Noin vuosi takaperin tein <a href="https://tacinvirtuaaliblogi.blogspot.com/2020/07/miksi-ostin-juuri-taman-hevosen-1.html" target="_blank">ensimmäisen postauksen tähän sarjaan</a>. Eiköhän olisikin jo aika jatkaa tätä, varsinkin kun noin muutenkin on jäänyt kirjoittaminen viime aikoina vähemmälle. Ja onhan noita hevosia tullut ostettua melkoisesti sitten viime kerran. :)</i></p><p><br /></p><p><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/rwrjameelasabr.php" target="_blank">RWR Jameela Sabr</a></b></p><p style="text-align: justify;">Olin jo useampaan otteeseen katsonut läpi Ravenwood Ranchin saman vanhan kasvattimyyntisivun. Aiemmin en ollut niin kiinnostunut arabeista että olisin tarjonnut kotia tälle tammalle. Kun tämä sama kasvattimyynti tuli eteeni myöhemmin uudelleen, erottui juuri tämä myytävä varsa sieltä aivan kuin huutaen että ota minut mukaasi! No, pitkäsukuiselle arabitammalle on aina tarvetta Hazardissa. Varsinkin kun suku eroaa hyvin paljon muista omistamistani saman rodun edustajista. Tämä tamma onkin erittäin tervetullut lisä hevoslaumaani.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h2/naeemaalqismat.php" target="_blank">Naeema al Qismat</a></b></p><p style="text-align: justify;">Tämän tamman ostin tämän vuoden puolella, kahden muun al Qismatista tulevan arabin kanssa. Naeeman emä oli se, mihin minä ihastuin, ja kasvattaja sai ehdottaa sille oria kun en minä osannut itse päättää. Tämäkin yksilö oli oikein tervetullut lisä Hazardin arabilaumaan, pitkäsukuisille arabeille kun on ollut omassa kasvatustyössäni nyt viime aikoina huutava tarve. Kuvatkin tälle satuin löytämään aivan erityisen kauniista tammasta. Naeema onkin oikein miellyttävä katseltava kivan sukunsa lisäksi.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h2/adriaanvdduren.php" target="_blank">Adriaan v.d. Duren</a></b></p><p style="text-align: justify;">Alegresta matkaani tuli alkuvuodesta KTK-I palkittu friisiläisori, jonka isä on ihailemani Duren Rody! Tarvitseeko tästä sen enempää sanoa? Ainakin Hazardin jalostusohjelmaan tämä musta komistus on erittäin hieno lisä.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/americavdravenwood.php" target="_blank">America v.d. Ravenwood</a></b></p><p style="text-align: justify;">Tämä oli ensimmäinen ostamani friisiläinen. Ostohetkellä tamma ei tuntunut minulle mitenkään sen erityisemmältä, tarkoitus oli vain käyttää sitä georgian grande -jalostukseen sitten aikanaan. Mutta onhan tämä nyt jälkikäteen minulle erittäin merkittävä hevonen. Hazardin ensimmäinen friisiläinen, ja rodun edustajia on tullut tämän tamman jälkeen hankittua laumallinen. America olikin hyvä ostos, vaikkei ollutkaan varsin harkittu.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/missdangeroussparkle.php" target="_blank">Miss Dangerous Sparkle</a></b></p><p style="text-align: justify;">Pitkäsukuinen, kisattu ja muutenkin valmiiksi panostettu georgian grandetamma jonka emälinja menee suoraan Kicsin ihanaan Glitter Puffiin, jota voi pitää jonkinlaisena virtuaalisten georgian grandejen menestyneimpänä kantatammana... Miksi en olisi ostanut tätä yksilöä? Muutenkin kun on tullut haalittua georgian grandeja ihan mistä tahansa niitä vain on mahdollista saada.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/katiescarlettion.php" target="_blank">Katie Scarlett Ion</a></b></p><p style="text-align: justify;">Tämän tamman ostin vuosia sitten, en edes muista milloin. Siinä vaiheessa minulla oli vain lyhytsukuisia kalliovuortenhevosia, joten <i>en tiedä miksi menin ostamaan juuri pitkäsukuisen tamman</i>. Joka tapauksessa tällä on kiva suku, pääosin Ioniclaisia ja yksi Branwenlainen sekä yksi Knoxdalelainen. Jalostuskäyttöhän minulla on tavoitteena jokaiselle Hazardiin ostamalleni hevoselle, joten sitä ajatellen Katienkin ostin. Vielä ei olla päästy tätä aietta toteuttamaan, mutta mielelläni tuosta tulee teettämään varsoja kun on niin kiva tamma kaikin puolin.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/bbexcellentexcuse.php" target="_blank">B.B. Excellent Excuse</a></b></p><p style="text-align: justify;">Löysin upeat kuvat voikolle quarterhevosorille, ja enää minulta puuttui se ori jolle ne kuvat laitan. Birch Bark Ranchilta tuli myyntiin jokunen aika tämän jälkeen kasvatteja, joista löytyi mukavasukuinen orivarsa, jolla oli vielä mahdollisuus voikkoväriin. Ilman noita kuviakin olisin kyseisen orin ostanut, onhan sen sukukin juuri sopiva jalostuskäyttöä ajatellen. Exen mukana matkaan tuli myös toinen quarterhevosori, pidempisukuinen ja ihan yhtä toivottu lisä Hazardin hevoslaumaan.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/hwafierydragonborn.php" target="_blank">HWA Fiery Dragonborn</a></b></p><p style="text-align: justify;">Hazardissa oli vuonna 2014 ennestään vain yksi saddlebred, Willamina. Rotu oli itselleni vielä varsin tuntematon ja olin arka ostamaan Hazardiin lisää saddlebredeja. Minulle oli tarjottu jo aiemmin tekemääni ostotopaan Hawalaisia saddlebredvarsoja, mutten ollut uskaltanut sellaista ottaa kun en tiennyt mitä oikein senrotuisella hevosella tekisin. Kun Hawasta sitten tuli myöhemmin lisää myytäviä, oli minun pakko tehdä HETI tarjous varsasta jonka nimi oli Fiery Dragonborn. Olin pelannut Skyrimiä taukoamatta viimeisten kuukausien ajan, joten tottakai minun oli tehtävä tarjous Dragonbornista! Muistan kasvattajan kysyneen minulta miksi aiemmin myynnissä olleet varsat eivät olleen kelvanneet. En muista mitä vastasin, mutta en todellakaan kehdannut sanoa että olin halunnut orin pelkästään mielipuolisen Skyrim-fanittamisen takia. No, joka tapauksessa Dragonista on näin vuosien saatossa tullut Hazardin eniten jalostuksessa käytetty saddlebredori, ja muutenkin yksi suosikeistani niin nimen, ulkonäön, suvun kuin kaiken muunkin suhteen. Tämän orin jälkeen Hazardiin on tullut suuri määrä saddlebredeja niin Hawasta kuin muiltakin kasvattajilta, ja ehkä juuri nimen omaan sen ansiosta!</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-73528794339340692132021-02-16T03:43:00.003-08:002021-02-16T03:43:46.409-08:00Pieniä ilonaiheita<p style="text-align: justify;"> Muutamia pieniä, itseäni ilahduttavia asioita virtuaaliharrastuksen parissa, kun nyt ei sen parempia aiheita tullut mieleen kirjoittaa, ja kerrankin on oikein virkeä ja positiivinen olo.</p><p style="text-align: justify;"></p><ol><li>Kun ostat pitkäsukuisen hevosen, ja sivuja tehdessä huomaat oman tuonnin/kasvatin jossain siellä suvussa.</li><li>Kun olet saamassa hevosta laatuarvostelukuntoon, ja huomaat että muualle myymäsi kasvatti on ansioitunut jollain tapaa (kisat, meriitit, tekstit tmv) ja sen ansiosta et itse joudu hankkimaan ylimääräistä jälkikasvua jolla kisata tai touhuta muuta.</li><li>Ylipäätään kun näet oman tuonnin/kasvatin jalostuskäytössä.</li><li>Myös tarinakäyttö on aivan mahtavaa, kiva että hevosesta saa irti niin paljon. :)</li><li>Kun joku haluaa käyttää hevostasi jalostukseen, varsinkin jos kyseessä on joku yleisempi rotu ja hevonen esiintyy edukseen kaikkien muiden rotutovereidensa seasta.</li><li>Kun saat vihdoin ne sijoitukset täyteen ja pääset huokaisemaan helpotuksesta (vihaan/rakastan kisaamista - mukava kerätä sijoituksia mutta se vaivannäkö muotoonlaitoissa sun muussa!)</li><li>Kun järjestämiisi harvinaisempiin luokkiin tulee osallistujia.</li><li>Kun joku kauan nurkissa pyörinyt hevonen yllättäen inspiroikin, ja saat sille saman päivän aikana melkein kaikki tarpeelliset tekstit kirjoitettua.</li><li>Kun löydät juuri sen täydellisen puolison varsinkin harvinaisemman rotuiselle hevoselle.</li><li>Kun löydät hevoselle juuri sen itsensä näköiset kuvat, jotenkin se hevosen koko persoonallisuus vaan huokuu joistain kuvista.</li><li>Kun joku harvinaisten kasvattaja on hankkinut uusia hevosia talliinsa, ja pääset salaa vilkuilemaan niiden sivuja, haaveillen niiden tulevasta jälkikasvusta :D</li><li>Kun et ole pitkään aikaan lukenut virtuaaliblogeja, joten uutta luettavaa on tullut roppakaupalla.</li></ol><p></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-8714178767753339222021-02-09T02:01:00.005-08:002021-02-09T02:01:46.042-08:00Kyllä nyt surettaa<p style="text-align: justify;">Olen vähentänyt suomenhevosteni määrää todella paljon viime aikoina, ja yrittänyt miettiä mitkä yksilöt pidän, mitkä kuoppaan jne.</p><p style="text-align: justify;">No, minulla on kymmenkunta muilta kasvattajilta ostettua suomenhevosta, ja niiden sivujen selailu meni osimoilleen näin:</p><p style="text-align: justify;"></p><ol><li>Kahden kasvattajalla oli sivut Suntuubissa = vanhempien sivut kadonneet, tallin sivut kadonneet, kasvattajan yhteystiedot kadonneet</li><li>Kahdella oli sivut Altervistassa ---> sivut oli jäädytetty</li><li>Kahden kasvattajat oli vain lopettanut, sivut kyllä löytyi Web Archivesta, mutta siinä sitten mietin pääni puhki, ottaako ollenkaan kasvattajaan yhteyttä vai kuoppaanko vain hevosen (sivut tyhjät, mitään tekemätön, ei vielä raaskisi kuopata). Tässä vaiheessa huomautettakoon että ahdistun kamalasti sosiaalisista tilanteista, myös virtuaalihevosten kanssa touhutessa tapahtuvia, varsinkin silloin kun pitäisi olla palauttamassa kasvattia. Kaikki menee paitsi kasvatin palautus, jos se on vain millään vältettävissä!</li><li>Taisi olla kolmannenkin kasvattaja lopettanut...</li><li>Mörkövaaran, Sointulan ja Hymnin kasvateilla oli ainoastaan vanhempien sivut toiminnassa, ja muiden sukulaisten sivut löytyivät viimeistään Web Archiven kautta. Nämä kolme ovatkin ainoat muilta ostetut suokit jotka minulle vielä jää.</li></ol><div>Olen jo aiemmin kysellyt kasvattajilta muutamasta hevosesta palautusta koskien, osasta pitänee vielä kysellä kunhan siihen henkisesti ensin valmistaudun. Onneksi kukaan ei ole tähän mennessä pannut pahakseen kasvattipalautuksia, ja mukava vaan että hevonen pääsee vielä käyttöön vaikkei itseäni se enää ole inspannutkaan.</div><div><br /></div><div>Otsikkoa selventäen, mikä minua nyt niin kauheasti surettaa, niin kauhean moni suomenhevosharrastaja on lopettanut harrastuksen, tai ainakin kyseisen tallinsa toiminnan. Miksi? Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kun suomenhevoset minua kerrankin kiinnostaisi, niin minulle aiemmin myyneet kasvattajat ovat hävinneet, hevosten sivut ovat vaihtaneet osoitetta/kadonneet, ylipäätään tuntuu että kaikki vanhat, ihailemani upeat pitkänkinlinjan kasvattajat ovat vain pistäneet pillit pussiin. Edelleen, minkä ihmeen takia?</div><p></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-71635858944265503332021-01-22T03:50:00.005-08:002021-01-22T03:50:35.427-08:00Tennesseenwalkereiden värit #2<p style="text-align: justify;">Tein aikani kuluksi pienimuotoista tutkimusta tennesseenwalkereiden värien esiintyvyydestä IRL hevosissa. Otanta on tällä kertaa vain neljältä tallilta, ja esimerkiksi osa erikoisväreistä on jäänyt sen takia pois laskuista (hopea, hallakko...). Jos tämä aihe kiinnostaa muita harrastajia enemmältikin, voin tottakai tehdä laajempaa otantaa, jolloin näiden värien jakautuminen näkyy mahdollisimman realistisesti.</p><p style="text-align: justify;">Tutkimiini talleihin sisältyy Falling Waters Farm, Holmes Farm Walkers, Lazy Sousa Ranch sekä Triangle B Walkers. Näistä muilla talleilla on melko sekaisin kaikkia perusvärejä, mutta Holmes Farm on erikoistunut nimenomaan voikkoväreihin. Tästä syystä jätin kyseisen tallin kasvattilistat koskematta, ja laskin mukaan vain heidän nykyiset ja entiset, aikuiset jalostushevosensa.</p><p style="text-align: justify;">Alla listaa hevosten värien esiintymisestä tennesseenwalkereilla. Hevosia on laskujeni mukaan yhteensä <b>218</b> kappaletta.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Pohjavärit</h3><p style="text-align: justify;">Rautiaspohjaiset: <b>86</b></p><p style="text-align: justify;">Ruunikkopohjaiset: <b>49</b></p><p style="text-align: justify;">Mustapohjaiset: <b>83</b></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Erikoisvärit</h3><p style="text-align: justify;">Päistärikkö: <b>6</b></p><p style="text-align: justify;">Samppanja: <b>4</b></p><p style="text-align: justify;">Kimo: <b>4</b></p><p style="text-align: justify;">Voikko: <b>59</b> joista yksinkertaisia <b>45</b> ja kaksinkertaisia <b>14</b></p><p style="text-align: justify;">Tobiano: <b>12</b></p><p style="text-align: justify;">Frame: <b>3</b></p><p style="text-align: justify;">Sabino/sabinonkaltainen: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Tovero: <b>2</b></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">Värit yksilöllisesti</h3><p style="text-align: justify;">Rautias: <b>32</b></p><p style="text-align: justify;">Ruunikko: <b>25</b></p><p style="text-align: justify;">Musta: <b>66</b></p><p style="text-align: justify;">Rautiaanpäistärikkö: <b>2</b></p><p style="text-align: justify;">Mustanpäistärikkö: <b>4</b></p><p style="text-align: justify;">Samppanjanrautias: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Samppanjanruunikko: <b>2</b></p><p style="text-align: justify;">Samppanjanmusta: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Rautiaankimo: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Mustankimo: <b>3</b></p><p style="text-align: justify;">Voikko: <b>32</b></p><p style="text-align: justify;">Ruunivoikko: <b>12</b></p><p style="text-align: justify;">Mustanvoikko: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Cremello: <b>9</b></p><p style="text-align: justify;">Perlino: <b>5</b></p><p style="text-align: justify;">Rautias tobiano: <b>3</b></p><p style="text-align: justify;">Ruunikko tobiano: <b>3</b></p><p style="text-align: justify;">Musta tobiano: <b>6</b></p><p style="text-align: justify;">Rautias frame overo: <b>2</b></p><p style="text-align: justify;">Musta frame overo: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Musta sabino/sabinonkaltainen: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Rautias tovero: <b>2</b></p><p style="text-align: justify;">Ruunivoikko tobiano: <b>2</b></p><p style="text-align: justify;">Voikko tovero: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;">Voikko frame overo: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;"><b><br /></b></p><p style="text-align: justify;"><b>----------</b></p><p style="text-align: justify;"><b><br /></b></p><p style="text-align: justify;">Sen enempää tästä mitään yhteenvetoja tekemättä, mainittakoon mustien hevosten ilman mitään erikoisvärejä olevan edustettuna erittäin suurena joukkona (melkein kolmannes koko hevosmäärästä). Kun sitten katsoo voikkojen määrää (59), joista vain yksi on mustanvoikko, on osan näistä mustista pakko olla tunnistettu väärin. Uskaltaisinkin sanoa, että siellä on ehkä noin kymmenkunta mustanvoikkoa, jotka on tunnistettu väärin ihan "tavallisiksi" mustiksi.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">----------</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Noin muuten kun tätä listaa katsoo, näyttää lopputulema melko realistiselta sen suhteen mitä olen walkereiden värien esiintyvyydestä oppinut: </p><p style="text-align: justify;"></p><ul><li>Rautias ja musta ovat yleisimmät pohjavärit, ja esiintyvät useimmiten ilman mitään erikoisvärejä.</li><li>Erikoisväreistä sitten voikko ja tobiano ovat yleisimmät, perässä tulee heti samppanja.</li><li>Muut erikoisvärit on sitten melkoisen harvinaisia, ja ne yleisemmätkin erikoisvärit esiintyvät useimmiten yksinkertaisina ja itsekseen.</li><li>Kaksi erillistä erikoisväriä samassa hevosessa on harvinaista, mutta niitäkin löytyy useimmilta talleilta vähintään se yksi tai kaksi kappaletta.</li><li>Kimo, joka useilla roduilla on kovinkin yleinen, on tennesseenwalkerilla todella harvinainen, mutta sitäkin esiintyy silloin tällöin.</li><li>Hopeaa ja hallakkoa tässä listauksessa ei esiintynyt, ja ne ovatkin äärimmäisen harvinaisia. Niitäkin kuitenkin löytyy walkereilta, todennäköisesti kyseisten värien ollessa muutaman hassun sukulinjan varassa.</li></ul><p></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-79276323095621991312020-12-29T07:15:00.004-08:002020-12-29T07:15:23.700-08:00Asioita joita en ymmärrä virtuaalihevosissa<div style="text-align: justify;">...joihin olen itse kuitenkin sortunut</div><h4 style="text-align: justify;"> </h4><h4 style="text-align: justify;">1. Yli neljä jälkeläistä on liikaa</h4><p style="text-align: justify;">Joskus vielä kauhistelen, että kelpaako tämä hevonen jalostukseen kun sillä on ennestään jopa kuusi jälkeläistä. Nyt kun olen päivittänyt monien vanhojen, pitkäsukuisten puoliveristeni sivuja, olen huomannut että monet nimet siellä suvuissa alkavat olla harvinaisia, ja sellaistenkin hevosten joilla on aikanaan ollut kymmenenkin jälkeläistä, monet näistä jälkeläisistä ovat kadonneet ja niitä sukulinjoja on sitten jatkamassa vain muutama hassu hevonen.</p><p style="text-align: justify;">Jollain tapaa olen yrittänyt itse päästä koko harrastukseni ajan tuosta ajattelutavasta yli, ja pikkuhiljaa tuo jälkeläismäärän kauhistelu on vähentynyt, ja enemmän tätä nykyä ihmettelen miksi hevosilla teetetään niin vähän jälkikasvua, kun siinä on sitten vaarana että ne sukulinjat häviää ajan myötä. Minua itseäni ei haittaa omistaa hevosta, jolla on isän kautta kuusitoista puolisisarusta. Varsinkin, kun puolet näistä sisaruksista on kadonnut johonkin bittiavaruuteen, eikä ole enää jatkamassa isänsä sukua.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h4 style="text-align: justify;">2. Kuvat tekevät hevosesta uniikin</h4><p style="text-align: justify;">Lyhyesti sanottuna näin ei ole. Jos kuvat ovat luvalla kopioitu jostain, voi muutkin saada luvat kyseiseen paikkaan. Jos taas kuvat on itse otettuja jostain tapahtumasta, voi muutkin harrastajat voineet olla kuvaamassa samaa hevosta samalla hetkellä, tai vähintään ostaa kuvat joltain joka on ollut kuvaamassa. En tiedä, ehkä itselläni on jäänut jotain hampaankoloon joskus vuosia sitten seuratessani keskustelua hevosten kuvista, kuvaluvista ynnä muusta. Lähinnä se että kivitetään harrastaja joka hankkii hevoselle samat/samanlaiset kuvat kuin jonkun omalla spesiaali panostusponilla on.</p><p style="text-align: justify;">Aikaisemmin ajattelin jotenkin, että joo kyllä ne kuvat tekevät hevosesta spesiaalin. Mutta kun syvennyn tarkemmin virtuaalihevosiin yksilöinä, niin tulee tajuttua että ne kuvat katoaa ihmeen monilta sivuilta kun hevonen kuolee. Näin sivuhuomautuksena en ymmärrä miksi ne kuvat pitää poistaa muistosivuilta, kun vaikka ne pelkät kuvat eivät tee virtuaalihevosta niin on kiva katsella jälkikäteenkin minkälainen kyseinen hevonen on aikanaan ollut eikä jättää kaikkea visualisointia oman mielikuvituksen varaan.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h4 style="text-align: justify;">3. "Massakuvat" tekevät hevosesta huonomman</h4><p style="text-align: justify;">Numeroon 2 liittyen. Muutaman kerran olen nähnyt puhuttavan siitä, kuinka hevoset Benny de Ruiterin tai Suomen Hippoksen kuvilla on tylsiä, tulee aloittelijamainen kuva, ei ole viitsitty kysyä lupia uniikkeihin kuviin, ei ole jaksettu itse ottaa kuvia, ei ole viitsitty ostaa muilta jne. Mikä vika niissä nyt sitten on? Itselläni on esimerkiksi puoliveriori holsteiner Catcallin kuvilla, jotka ovat Hippoksesta. Kymmenellä muulla harrastajalla on samat kuvat, toisella kymmenellä muulla on itse otetut tai ostetut, lähes vastaavat kuvat samasta orista. Se, että niiden kuvien eteen on nähty jotenkin enemmän vaivaa, ei tee hevosesta minun mielestäni sen uniikimpaa. Samalta ne saman orin kuvat suurin piirtein joka tapauksessa näyttää.</p><p style="text-align: justify;">Eniten tässä ihmettelen, kun muutama harrastaja on julkisesti sanonut, ettei aio käyttää esimerkiksi jalostuksessa hevosta, jolla on kuvat tietystä paikkaa, koska hevoset kuvat on silloin tällaiset "massakuvat", eikä hevonen ole silloin persoonallinen. Heidän oma häviönsä, kuvat kun on toki kiva visuaalinen lisä, mutta ne ovat myös katoavaista sorttia eikä omasta mielestäni saa olla suurimpana tekijänä määrittämässä sitä kuinka arvokas hevonen on esimerkiksi jalostuksen kannalta.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Tässä nyt kolme (4) pointtia mitä olen joskus puoltanut, mutta tätä nykyä en tajua ja pidän tällaisia ajatuksia typerinä. Lisääkin löytyisi paasattavaa, mutta jääköön se johonkin myöhempään postaukseen. :)</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-19469727625540012172020-12-28T03:10:00.003-08:002020-12-28T03:10:55.107-08:00Hazardin kasvatit vuonna 2020<p style="text-align: justify;">Taivastelin jo itsekseni tämän olleen Hazardin köyhin varsavuosi, mutta sitten katsoin listoja taaksepäin ja vuonna 2019 meillä näyttäisi syntyneen vain 12 varsaa. Mitä ihmettä minä silloin olen oikein touhunnut kun ei kerta kasvattamiseen painottuneellan tallilla ole syntynyt kuin yksi varsa kuukadessa? No, tänä vuonna ollaan sitten petrattu. Vieläkin varsalukema on vähän köyhä, mutta <b>yhteensä 36 varsaa</b> on ihan hyvä saavutus. Hevosia kun on sen verran paljon, että hyvä kun on ehtinyt panostaa aiempien vuosien kasvatteihinkin, pystynyt kisaamaan niillä, lisäilemään jotain tekstinpätkää sivuille sun muuta mukavaa. :)</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Tässä Hazardin vuoden 2020 tilastoja. Olen ylpeä itsestäni kun olen saanut jopa viisi quarterkasvattia teetettyä. Tänä vuonna, niin kuin aiempinakin, tennesseenwalker on luvullisesti suurin kasvatusrotu, saddlebredin tullessa siellä perässä. Kasvatteja syntyi kahdeksasta eri rodusta, joka on itselleni vähän henkilökohtainen pettymys. Jospa sitten ensi vuonna saisi tuota kasvattikirjoa vielä laajemmaksi. Ja ainahan on olemassa myös takautuvasti syntyvät varsat.</p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p style="text-align: justify;">Tennesseenwalker: <b>14</b></p><p style="text-align: justify;">Saddlebred: <b>5</b></p><p style="text-align: justify;">Quarterhevonen: <b>5</b></p><p style="text-align: justify;">Kalliovuortenhevonen:<b> 3</b></p><p style="text-align: justify;">Morganinhevonen: <b>3</b></p><p style="text-align: justify;">Georgian grande horse: <b>3</b></p><p style="text-align: justify;">Paint: <b>2</b></p><p style="text-align: justify;">Arabialainen täysiverinen: <b>1</b></p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/kasvatit2020.php" target="_blank">Hazardin vuoden 2020 kasvattilista</a></b></p></blockquote><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Tässä vielä lyhyt lista omista tämän vuoden suosikkikasvateista. Mukana hieman kuvausta miksi kyseinen hevonen teki tiensä tälle listalle. :)</p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/hazardsshoottothrill.php" target="_blank">Hazard's Shoot To Thrill</a></b> - tämä on ehkä itsestäänselvyys kun näkee tuon kuvat: hopeanmusta tobiano! Hopeavärit ovat heti voikkojen jälkeen ehdottomia suosikkejani hevosten väreissä. Vielä mukavampaa, kun suosikkivärin saa yhdistettyä suosikkirotuun.</p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/hazardsmetalcrue.php" target="_blank">Hazard's Metal Crüe</a></b> - tälläkin väri on varsin ihana. Metallimusiikin ystävänä tykkään myös emälinjassa olevasta nimiteemasta, ja oikeastaan tämän emä on yksi aiemmin syntyneistä suosikkikasvateistani. Suku tällä tammalla on melkein kokonaan Hazardilaista, mutta isälinjaan on saatu ujutettua myös Ramyan hevosia.</p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h2/hzlilitha.php" target="_blank">HZ Lilitha</a></b> - tämän isänisää Paris al Qismatia kuolasin joskus aiemmin. Sitten kun sen poika Khartoum oli myynnissä, minun oli pakko tarjota sille kotia. Lilitha onkin Khartoumin ja oman kasvattini Zabellen rakkauslapsi, ja ensimmäinen arabikasvattini todella pitkiin aikoihin. Suku Lilithalla on hyvin pitkälti kaikkialta muualta paitsi Hazardista, mikä on erittäin hyvä juttu kun ne omat evm-arabit on jo niin monen oman hevoseni suvuissa.</p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h2/siouxghostdance.php" target="_blank">Sioux Ghost Dance</a></b> - nimi ja väri. En minä muuten oikein tiedä, mikä juuri tässä orissa on niin erikoista. Kun mietin mieleenpainuneita hevosiani, tämä yksilö tulee aina mieleen. Ghost tuleekin varmasti näkymään jatkossa paljon Hazardin muuten kovin vähäisessä paint-kasvatuksessa.</p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h2/hazardsdreamgardens.php" target="_blank">Hazard's Dreamgardens</a></b> - oikeastaan nimi ja väri tekee tästäkin erikoisen. Listan ensimmäisen Shoot To Thrillin tytär, joka myös hopeavärinen - tällä kertaa yhdistettynä voikkoon. Väriltään siis ehdoton lempparini!</p><p style="text-align: justify;"><b><a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h2/mexicanblackkingsnake.php" target="_blank">Mexican Black Kingsnake</a></b> - tämän vuoden viimeiseksi jäävä kasvatti. Omista kantahevosistani polveutuva lyhytsukuinen komistus, jolla on varma tulevaisuus ainakin Hazardin omassa jalostusohjelmassa. Myös tällä orilla niin nimi kuin värikin nappaa täysillä. Ehkä olen vain niin pinnallinen ihminen, kun suurin osa suosikeistani on valikoitunut näinkin löyhin perustein... :D</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-2215194552055939372020-11-03T17:36:00.006-08:002020-11-03T17:36:58.531-08:00Juuri kun kehuin karsineeni puoliverisiä...<p style="text-align: justify;"> Pieni puokkitalli on pystyssä. <a href="http://taciturn.altervista.org/puokit/" target="_blank">Valenwood</a>, minun oma pieni panostusprojekti, jonne olen siirtänyt muutaman itselleni tärkeän, estepainotteisen puoliverisen. Alkuun talliin piti ottaa myös koulupainotteisia hevosia, mutta sattuneesta syystä tulen suorittamaan kouluhevosten joukkotuhon, enkä hanki enää yhtään lisää. Ainakaan laatuarvosteluun tähtääviä yksilöitä. Sen sijaan puoliveristen osalla panostukseni tulee näkymään nimenomaan estehevosten parissa, kaikki mahdolliset meriitit tähtäimessä. Ehkä joskus perustan vastaavanlaisen projektin, johon sitten pistän kaikki kenttähevoseni. Niihinkin kun joskus harvakseltaan löytyy jonkin sortin kiinnostusta.</p><p style="text-align: justify;">Tavoittelen Valenwoodin kanssa samaa tunnelmaa, mikä oli ilmassa pyörittäessäni Valiant Warmbloodsia. Tallissa on monta Valiantin kasvattia, ja sijainti on sama kuin edeltäjälläänkin. Tällä kertaa hevosmäärä on kuitenkin paljon pienempi, ja pääpanostus on rennossa tarinoinnissa. En ole koskaan ollut mikään sosiaalinen tapaus, joten tarinakilpailut ja tapahtumat luultavasti tulevat jäämään. Muuten kuitenkin haluan panostaa hevosiin yksilötasolla tuoden niiden persoonaa esille niin luonnekuvauksien kuin monipuolisten päiväkirjamerkintöjen avulla. Unohtamatta tietenkään aina niin mukavia ihmissuhdekoukeroita, jotka aion kuitenkin pitää selkeästi sivuosassa. Tärkeintä kun minulle virtuaalitallissa on aina ollut, ja tulee myöskin olemaan ne hevoset.</p><p style="text-align: justify;">Olen aina arvostanut kaikista eniten YLA-palkintoa, jonka aionkin hankkia mahdollisimman monelle Valenwoodin hevosista. Seuraavaksi tulee lajilaatis, viimeisenä kantakirja. Tämä järjestys siksi, että tekstit tuovat eniten hevosen persoonaa esiin, ja massakisatut kiiltokuvahevoset vaan ovat mielestäni tylsiä. Kantakirjaaminenkin on sellainen juttu, että saanpahan yhden meriitin lisää hevosen nimen alle, ei sen kummempaa.</p><p style="text-align: justify;">Tällä hetkellä, kun katson tuota pikkuhiljaa työstämääni puoliveriprojektia, tuntuu että olen palannut oman harrastukseni alkuajoille, ja osaan ottaa jotenkin paljon kevyemmin ja rauhallisemmin puoliveristen kanssa. Ikääntymisenkin suhteen otetaan paljon hitaammin, ja Valenwood tulee olemaan sellainen projekti, jonka pariin on aina mukava ja helppo palata pitkänkin tauon jälkeen, ilman ahdistusta siitä että nyt on hitokseen hommia rästissä.</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-81879397027111275372020-09-24T02:32:00.003-07:002020-09-24T02:32:38.549-07:00Miten näitä hevosia oikein kertyykään...<p style="text-align: justify;">Laitoin juuri myyntiin noin 50 kappaletta puoliverisiä. Aamulla otin jo listasta pois kymmenkunta yksilöä, ajattelin jos laitan ne myöhemmin listan jatkoksi. Sitten pitäisi karsia vielä vähän lisää, kuopata omia kasvatteja jotka eivät saa kotia ja joita en itse tarvitse. Sitten pitäisi ottaa yhteyttä pariinkymmeneen eri kasvattajaan, kysyä haluaako ottaa kasvattinsa takaisin, heitänkö kuoppaan vai myynkö eteenpäin vai mitä. Suoraan myyntikelpoisia hevosia olisi ollut tosiaan paljon enemmänkin, mutta en vain jaksanut kirjoittaa niiden tietoja ylös ja linkkailla tuonne myyntilistaan, tarkoituksena kun oli saada nyt äkkiä tänään tuo myynti pystyyn, ja katsella sitten myöhemmin uudelleen mitkä hevoset minä nyt oikeasti haluan pitää.</p><p style="text-align: justify;">Joskus minulla tosiaan oli ihan mahdottoman paljon aikaa ja jaksamista nimenomaan puoliveristen kasvattamiseen, niillä kisaamiseen, tarinointiin ja kaikenlaisten meriittien metsästykseen. Niitä kertyi ehkä kaksi- kolmesataa kappaletta ja lopulta kyllästyin. Aloin panostaa yhä enemmän harvinaisiin hevosiin, niihin kun ei tarvinnut panostaa niin paljon yksilötasolla, jotta ne kelpasivat jalostukseen. Jalostushan tässä harrastuksessa on omasta mielestäni kivointa: kaikki perinnöllisyysasiat niin ulkonäön, luonteen sun muun suhteen on jotenkin niin kiehtovaa. Jos puoliveristen kanssa olisi sosiaalisesti hyväksyttävää vain jalostaa, ilman mitään kisailuja taikka meriittienkalastelua, niin varmasti jaksaisin harrastaa enemmänkin niiden parissa. Mutta kun ei, tästä syystä kiinnostukseni esimerkiksi suomenhevosiin on ollut aina lähes nollissa. Kyllähän minun kasvatit on kaupaksi mennyt, mutta sitä kun katsoo mitä meriittihirviöitä virtuaalimaailman suomenhevoset ovat, niin en tahdo kilpailla siinä sarjassa (no, eihän tämän harrastuksen tarvitse mikään kilpailu olla, mutta mieluummin sitä harrastaa ihan miten huvittaa, ja harvinaisten piireissä kukaan ei katso pahalla vaikka tyyli olisi millainen ja hevosia seisottaisi vuositolkulla tallissa ilman minkäänlaisia tavoitteita).</p><p style="text-align: justify;">Kunhan olen hävittänyt sen 90% omista puoliverisistäni, joko myymällä tai kuoppaamalla ajan myötä, niin lupaan itselleni että pidän niiden kannan minimissä. Jos tekee mieli hamstrata hevosia, niin mieluummin harvinaisia. Harrastusvuosieni aikana olen oppinut mikä on minulle se oikea tyyli, ja kertookin paljon että puokkitalleja minulla on ollut varmaan kymmenkunta kappaletta joista kaikki on ennemmin tai myöhemmin lopettanut, mutta Hazard on ja pysyy, tällä hetkellä ollaan oltu elossa 6 ja puoli vuotta, mikä on itselleni ennätys. Mikään muu tallini ei ole ollut niin pitkäikäinen kuin Hazard.</p><p style="text-align: justify;">Puoliveristen hävityksen jälkeen tulee ikävä kyllä suomenhevoset. Jos saan pidettyä maksimissaan 20 puoliveristä, saman verran suomenhevosia ja sitten tuhottoman määrän harvinaisia, niin olen tyytyväinen aikaansaannokseeni. Harvinaisissakin olisi jo kuopattavaa materiaalia melkoisesti, mutta niiden kanssa en ole koskaan ottanut stressiä. Pelottaa ajatellakin jos joskus muutankin mieleni ja päätän lopettaa Hazardin toiminnan ja myydä hevoset. Siinä olisikin sellainen urakka että ihan hirvittää... Se tuskin kuitenkaan tulee tapahtumaan, ainakaan jos en sitten jossain välissä päätä lopettaa koko harrastusta.</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-16151093443964961282020-09-08T12:31:00.006-07:002020-09-08T12:31:31.149-07:00Hazardin kasvatusroduista #1: georgian grande horse<p style="text-align: justify;">Vuonna 2014 selasin hevosmaailma.netin rotuesittelyitä, varsinkin amerikkalaisten rotujen lista oli mielestäni älyttömän mielenkiintoinen. Sieltä muistan ihailleeni muun muassa colorado rangereita, missourinfoxtrottereita sekä morganinhevosia. Olin vasta perustanut Hazardin, siellä minulla oli saddlebredtamma Willamina sekä kalliovuortenhevosori Ackley. Saattoi siellä olla myös pari quarteria, arabia, morgania ja enkkutäykkiäkin jo siinä vaiheessa jos oikein muistan. Halusin silloin jonkin sellaisen kasvatusrodun, jonka kanssa voisin nyhjätä itsekseni, ja georgian grande nousi mieleeni yhä uudelleen ja uudelleen. Muistaakseni hevosmaailma.netin sivulla ei ollut kuvia kyseisen rodun edustajista, mutta mielessäni kuvittelin aivan mahdottoman upean näköisen hevosen, olihan kyseessä saddlebredin ja friisiläisen risteytys.</p><p style="text-align: justify;">Georgian grandeenhan voi käyttää toki rajatusti muitakin kylmäverirotuja, mutta useimmiten kyseessä on kuitenkin saddlebredin ja friisiläisen risteytys. Alkuun minulla oli ongelmia kuvapolitiikan suhteen, mutta olen käyttänyt tähän päivään mennessä omilla virtuaalisilla georgian grandeillani loppuunsa ihan minkä tahansa rotuisen hevosen kuvia, kunhan yksilö on muistuttanut joko saddlebredia, friisiläistä, jotain satunnaista kylmäveristä tai näiden risteytystä. Silloin, kun minä toin ensimmäisen georgian grandetammani <a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/poquoson.php">Poquosonin</a>, oli rotu monelle virtuaalihevosharrastajalle varsin tuntematon. Satunnaisilla kasvattajilla oli satunnaisia yksilöitä, mutta kukaan ei tuntunut olleen varsinaisesti perehtynyt tuon rodun kasvatukseen. Hazard lieneekin ensimmäisiä virtuaalitalleja, joissa kyseista rotua kasvatetaan suuremminkin.</p><p style="text-align: justify;">Virtuaalisen ratsastajainliiton rotusivulta löytyy <a href="http://www.virtuaalihevoset.net/?hevoset/rodun-statistiikka.html?rotu=244">lista</a>, jossa näkyy rekisteröityjen hevosten määrä vuosittain. Harmiksi lista pysähtyy vuoteen 2014, mutta siitä eteenpäin olen itse kasvatellut näitä Hazardissa. Kuitenkin tuolta on selvästi nähtävissä, että ennen vuotta 2015 rodun edustajia on rekisteröity vain 20 kappaletta, ja nyt tähän päivään mennessä niitä on yhteensä 126 kappaletta. Liiton <a href="http://www.virtuaalihevoset.net/?jalostus-ja-kasvatus/hae-rodun-kasvattajat.html?rotu=244">kasvattajalistalta</a> löytyy neljä kasvatusliitettä, joista kaksi kuuluu Hazardille. Yksi on <a href="http://namy.irppasen.net/">Namyshillin</a>, jossa rotua on kasvatettu siinä missä muitakin, eikä kyseinen talli ole painottunut niinkään yksinomaan georgian grandejen kasvatukseen. Sitten löytyy meidän yhteistyötallimme <a href="http://sadehelmen.altervista.org/encore/index.html">Encore</a>.</p><p style="text-align: justify;">Kics on tehnyt loistavaa työtä rodun esille tuomisessa, ja hänellä on upeita georgian grandeja joiden jälkeläisiä on useammalla eri harrastajalla. Encoresta löytyykin erittäin kauniita, piirrettyjä yksilöitä, jotka ovat kaapineet meriittejä sieltä sun täältä. Olen itse pyrkinyt Hazardilaisteni kanssa samalla tavalla laatispalkinnoille, mutta tähän asti ollaan edetty todella hitaasti. Joka tapauksessa, näillä näkymin virtuaalimaailmassa lienee vain kaksi aktiivista georgian grandejen kasvattajaa, ja lisää olisi kiva saada. Ainakin itse ostaisin mielelläni hevosen varsinkin tuoreemmasta suvusta, nyt kun omilla hevosilla on kaikilla samat nimet siellä suvuissa, ja sinällään yksin näiden kanssa nyhjääminen alkaa jo maistua puulta näin kuuden vuoden jälkeen...</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: center;">----------</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Voisin sanoa georgian granden olevan suosikkihevosrotuni, ja jos harrastaisin vielä IRL hevosia ja olisin älyttömän rikas, haluaisin välttämättä juuri tämänrotuisen hevosen itselleni.</p><p style="text-align: justify;">Jos täällä on muuten Lost-faneja, <a href="https://lostpedia.fandom.com/wiki/Black_horse">jaksossa What Kate Did esiintyvä musta hevonen on georgian grande</a> ;)</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-23788699928931842792020-08-26T02:16:00.001-07:002020-08-26T02:19:10.904-07:00Mitä toivon myytävältä hevoselta<p style="text-align: justify;">Sanottakoon näin alkuun, että oma harrastustyylini määrittää melko paljon mitä minä haen myytävältä hevoselta. Hevosmäärä talleissani on suuri, hevosiin ei panosteta yksilöllisesti esim. tarinoiden niin paljon kuin ehdin tai haluaisin, eikä minulla ole kauheammin mielenkiintoa alkaa omien tuontieni ja kasvattieni jälkeen keksimään tietoja muiden kasvattamille hevosille. Sen takia suosinkin nykyään mahdollisimman valmiita paketteja, sellaisia varsoja joille tiedot ovat annettu jo etukäteen mahdollisimman kattavasti kasvattajan toimesta. Mitään kisaamista taikka muuta, edes valmiita sivuja ei hevosella tarvitse olla jotta siitä kiinnostun, mutta nykyään tuntuu että pelkät yhdistelmäehdotukset ovat silkka turn-off ainakin itselleni.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">1.Nimi</h3><p style="text-align: justify;">Tämä on tärkein asia myytävässä hevosessa. Joskus olen ostanut varsan tai parikin, joille kasvattajalla ei ole ollut antaa nimiehdotuksia. Tämä on mielestäni tympeää, mielestäni kasvattajan pitää osata sen verran panostaa omiin kasvatteihinsa, että antaa edes yhden nimiehdotuksen varsalleen. Tälle poikkeuksena sitten toki, jos itse olen pyytänyt tilausvarsaa. Silloin voin aivan hyvin itsekin keksiä varsalle nimen.</p><p style="text-align: justify;">Mielestäni antaa kuitenkin kasvattajasta paremman kuvan, kun tämä antaa edes yhden tai kaksi ehdotusta nimeksi, vaikka nämä eivät mitään kovin uniikkeja taikka hienoja olisikaan. Ainakin silloin on yritetty, ja näiden nimiehdotusten pohjalta on itsekin helpompi keksiä vaikka joku parempi vaihtoehto jos mikään annetuista valmiista nimistä ei napannutkaan.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">2.Syntymäaika ja -maa</h3><p style="text-align: justify;">Helpottaa paljon, kun varsalle on määrätty etukäteen tarkka syntymäaika. Myös esim. tietylle kuukaudelle rajattu aika on ok, eikä minulla oikeastaan ole mitään sitä vastaan jos syntymäaika on kokonaan ostajan päätettävissä. Kunhan kasvattaja ilmoittaa jos joku ajankohta ei sitten ole ok. Tämä onkin sellainen kiva lisä, muttei vaikuta ostopäätökseeni vaikka syntymäaika tiedoista puuttuisikin.</p><p style="text-align: justify;">Syntymämaa on kiva tietää, joidenkin tallien sivuilla siitä ei lue mitään, enkä mielelläni halua joutua kaivamaan tallin sijaintitietoa jostain sieltä pitkän liirumlaarum -esittelyn joukosta. Minulla on vaikeuksia keskittymisen kanssa, ja pitkät tekstit ovat todella hankalia varsinkin jos sisältö ei ole kiinnostavaa, vaan sieltä pitäisi seasta etsiä yksi pikkutieto. Tästä on ihan oikea esimerkki, mutta en lähde nyt tallin nimeä erikseen huutelemaan. Tuo sijaintimaan puuttuminen kun tuskin suurinta osaa haitannee...</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">3.Mahdolliset painotuslajit</h3><p style="text-align: justify;">Tai lähinnä, jos varsaa ei saa tietyn painotteisena. Olen kysynyt monesti saako varsan askellajipainotteisena vaikka vanhemmat ovat vaikkapa western- tai valjakkopainotteisia. Tämä on ollut monelle ok. Varsa saattaisi jäädä ostamatta, jos sitä ei saisi tietyn painotteisena, tämä toki rodusta riippuen. Usein kierrän tämän sitten jättämällä hevosen kokonaan kisaamatta, jos painote ei nappaa. Jalostuskäyttöön kun nämä muutenkin suurimmalti osin hommaan. Oikea painote onkin plussaa, mutta tämäkään ei vaikuta suuremmin ostopäätökseeni.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">4.Värivaihtoehdot</h3><p style="text-align: justify;">Tämä on heti nimen jälkeen tärkein asia, joka vaikuttaa ostopäätökseeni. Hevosella ei tarvitse olla valmista väriä valittuna, mutta vanhemmilla on oltava, ja se on luettava niiden sivuilla. Pelkkä kuva ei riitä siksi,että kuvista voi tulkita värin eri lailla, enkä tahdo joutua vaihtamaan hevoseni väriä siksi että olen merkinnyt hevoseni tietyn väriseksi, mutta vanhemman väri ei olekaan sitä mitä olen sen kuvista itse ymmärtänyt. JA KIMOLLA ON LUETTAVA POHJAVÄRI!</p><p style="text-align: justify;">Genotyypit vanhempien sivuilla on suurta plussaa, tykkään värien realistisesta periytymisestä tiettyyn rajaan asti. Tietää silloin onko vanhempi vaikka homotsygootti ruunikko, vai onko siitä mahdollista saada rautias- tai mustapohjaista varsaa.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">5.Suvun pituus</h3><p style="text-align: justify;">Tätä nyt ei tarvitse mainita, jos hevonen on alle 3-polvinen. Kiva kuitenkin tietää, onko varsa esim. tasan 4-polvinen, vai onko suku pidempi tai epätasainen siellä 3. polven jälkeen. Sen tarkemmin tätäkään tietoa ei tarvitse ilmoittaa, kunhan saan vähän osviittaa siitä suvusta ennen kuin alan sitä enemmän tutkailemaan.</p><p style="text-align: justify;">Suku on yksi tärkeimmistä tekijöistä virtuaalihevosella, mutta voin itsekin tonkia sukulaisten sivuja. Kiva vain saada jotain ennakkokäsitystä siitä mitä on tulossa vastaan.</p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-85195023942959014842020-08-13T05:28:00.001-07:002020-08-13T05:29:39.730-07:00Hevospelit: Star Stable Online<p style="text-align: justify;">Visuaalisesti kaunein tietämäni hevospeli on Star Stable Online. Olen pelannut sitä ehkä noin viisi vuotta, muista menoistani riippuen enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Useimmiten käy niin, että innostun pelaamaan, kulutan älyttömän määrän aikaa seikkaillen ympäri Jorvikia, tehden tehtäviä ja treenaten hevosia, ja sitten saan oikeastaan yliannostuksen koko pelistä eikä mieleni tee taas pitkään aikaan pelata ollenkaan.</p><p style="text-align: justify;">Hyvät hevospelit ovat mielestäni harvassa. Syynä saattaa olla toki varsin nuori kohdekansa, ja siten pelin tekoon ei jakseta juuri panostaa, tarinat ovat tylsiä ja hevoset eivät edes näytä kovin hevosmaisilta. Pelatessani vuonna 2012 Elder Scrolls IV: Oblivionia, ajattelin että tässäkin on aidomman näköiset hevoset kuin sen ajan hevospeleissä, ja silloinkin Oblivion oli jo kuusi vuotta vanha peli...</p><p style="text-align: justify;">Ja onhan SSO todella hyvä peli, vaikka hampaita kiristellen maksoinkin aikanaan elinikäisen Star Rider -jäsenyyden miettien, mitä kaikkia muita pelejä olisin sillä rahalla saanut. Mutta kuten sanoin, hyvät hevospelit ovat harvassa, ja tämä on kuitenkin sellainen joka on toiminut niin kevyenä ajantappajana kuin joskus myös hyvänä eskapismina kun arki on stressannut. Kyllä, minulle grafiikoilla on suuri merkitys. Ja tämän pelin grafiikoissa silmä ja mieli lepää.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1920" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-WqL30vwBLrq2hCMwUZAInacQQIcW3HT6Nkb01w79Qb_GvivZSYTn-71FOaRDpqxx71rb7hIL7o9T6aAYVcyaNH4wrR69t5XLvN41jadXQv301P3HqaAnxZEVJNSKZkNYSqtcnrKbrg/w512-h288/StarStable_2020-08-13_01-36-02.png" width="512" /></div><p style="text-align: center;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Monelle virtuaalihevosharrastajalle SSO on jo entuudestaan tuttu peli, joten en jaksa alkaa sen kummemmin selittämään pelin tarinaa. Vaikka peli onkin lähtökohtaisesti suunnattu varhaisteini-ikäisille, on se kaikin puolin myös monen aikuisen makuun (itsellänikin ikää siis 23 vuotta). Miksi peliä suosittelen, on se että peli suuntautuu lähes kokonaan hevosten ympärille, mutta tehtäviä ei ole pakko tehdä koko ajan vaan maailmassa voi myös liikkua vapaasti, ihaillen maisemia tai suorittaen vaikka muita juttuja kuten metsästäen piilotettuja tähtiä tai treenaten hevosia ympäri maailmaa löytyvillä radoilla.</p><p style="text-align: justify;">Controlit pelissä on yksinkertaiset, ja liikkuminen niin jalkaisin kuin hevosen selässäkin on erittäin käyttäjäystävällistä ja helppoa. Välillä tosin kyllä kiroan kun hevonen törmää esteeseen kun sen yli pitäisi hypätä, mutta vika löytynee silloin ihan käyttäjästä eikä pelistä. Osa tehtävistä tuntuu olevan hirveää toistoa, ja välillä eteneminen päätehtävässä saattaa tuntua tuskastuttavan hitaalta. Viime aikojen pelipäivitysten mukaan tuohon tehtävissä etenemiseen on tullut suuria muutoksia, ja nyt ei pitäisi tarvita tehdä viikon tai kahden ajan samoja tylsiä päivittäistehtäviä jotta tarinassa pääsee etenemään tietyssä kohtaa.</p><p style="text-align: justify;">Noin muuten pelin tehtävät ovat ihan mukaansatempaavia, jos siis tykkää siitä että tarina on paljon hahmojen puheiden varassa, ja ne on itse luettava sen sijaan että yksikään NPC varsinaisesti puhuisi ääneen koko pelissä. Itse tykkään juuri tällaisesta tyylistä, varsinkin kun kuullunymmärtäminen joskus vähän on mitä on, ja keskittymisvaikeudetkin ovat vielä siinä mukana. Tämänlaisia pelejä haluaisin enemmän, pelattavuus kun on juuri sellainen mikä on omaan mieleeni. Eikä aiheen tarvitsisi edes pyöriä hevosten ympärillä.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1920" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiISPvcbhvlZOsThYPd8tTxh67uKnU1gYvW140sdB2opYeA_hD7aOftETgAicWDow082_giYixwCxPOjMEN9rIfvrs6EJbfQZgLE6dXCf12DM8HImysewVsJf51cTrrlwz9hqLLKf4jzg/w512-h288/StarStable_2020-08-13_01-39-31.png" width="512" /></div><p style="text-align: center;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Star Stable Online on ilmainen ladata, ja sitä voi pelata tasolle 5 asti (jos nyt oikein muistin). Maksullinen jäsenyys avaa koko maailman käyttöön sitä mukaa kun tarinassa etenee, ja sen voi ostaa joko kuukausittain, pidemmissä erissä tai sitten maksaa kerralla elinikäisen jäsenyyden. Monet asiat pelissä maksavat Star Coins -rahaa, joka on maksullista mutta jäsenet saavat sitä 100 joka lauantai. Uusia hevosia voi maksaa vain tällä valuutalla, mikä on sinällään harmi mutta ei haittaa minua kun tuota rahaa ehtii kertyä kun jäsenyys rullaa ja saatan olla välissä aina useammankin kuukauden pelaamatta.</p><p style="text-align: justify;">Olen itse tällä hetkellä pelissä tasolla 20, jatkoin pelaamista taas useamman kuukauden tauon jälkeen. Minut löytää nimellä Ambra Dragonstone, en ole tosin suomen serverillä vaan olisiko ollut Spring Star. Kuvissa peliin eilen uutuutena tullut marwarinhevonen, tämä oli ehkä kaunein pitkiin aikoihin peliin tullut yksilö vaikka säännöllisesti tuonne tuleekin aina erittäin upeannäköisiä, uusia hevosia.</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: center;">----------</p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><i>Eipä tässä sen kummempaa, ajattelin esitellä tämänhetkisen suosikkihevospelini. Näitä kyllä löytyy, jatkossakin tulette siis kuulemaan pelaamisistani. Virtuaalipuolella on ollut nyt vähän hiljaista kun on ollut kaikkea muuta, kunhan olen vastuutehtävät sekä sovitut asiat hissukseen hoitanut. Ensi viikolla taas aktivoidutaan. Ja kyllä, osasyy virtuaalipuolen hiljenemiseen on kun pitää päästä vähän tuulettumaan peliharrastuksen parissa.</i></p>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-61706206180560801712020-07-24T03:34:00.000-07:002020-07-24T03:34:11.248-07:00Kesän hevoshankintoja<div style="text-align: justify;"><i>Ajattelin esitellä alla muutaman Hazardin tämänkesäisen hevoshankinnan. En muista milloin olen viimeksi ostanut suvullista hevosta toiselta harrastajalta, pitänee siihen paneutua sitten syksyllä. Näin kesän aikaan olen kuitenkin tuonut itselleni useamman uuden, evm-sukuisen hevosen. Nämä yksilöt tulevat todellakin tarpeeseen, ja ovatkin tuotu suurimmalti osin ihan vain jalostuskäyttöä ajatellen. Tämänkertaiseen tuontilaumaan olen erityisen tyytyväinen, vaikkakin minulle kovin tyypillisesti suurimmalta osalta puuttuu sivuiltaan vielä keksitty suku. Se kyllä tulee vielä itse kunkin sivuille viimeistään siinä vaiheessa kun joku muu harrastaja keksii lainata näitä jalostuskäyttöön. :)</i></div><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><div style="text-align: center;">----------</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>qh-t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/lizziequickgun.php" target="_blank">Lizzie Quick Gun</a></b> & <b>qh-t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/doradynamite.php" target="_blank">Dora Dynamite</a></b> - Tämän kaksikon toin tarkoituksena saattaa vihdoin osa Hazardin vanhemmista evm-quartertammoista vihdoin vihreämmille laidunmaille. Oman jalostusmateriaalin ollessa vielä kovin vähäistä quarterhevosten osalta tulen luultavasti tuomaan tulevina kuukausina vielä muutaman muunkin uuden tamman itselleni. Myös pari oria uupuisi laumasta, tavoitteena karsia myös vanhemmista oreista pois ne joille en koe enää käyttöä. Jostain syystä en ole kokenut tarpeelliseksi jättää kauheammin varsoja omaan käyttööni vanhemmasta quarterkannastani, ja toivonkin näiden kahden tamman sekä niitä seuraavien quartertuontien kanssa saavani tehtyä tähän asiaan muutoksen.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>twh-o.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/badcompany.php" target="_blank">Bad Company</a></b> - Myös tennesseenwalkereiden kanssa olisi tarkoitus uudistaa tuontihevoskantaa, ja uusien hevosten myötä niitä vanhempia, tarpeettomaksi jääviä saisi siirrettyä vihdoin kuoppaan. Walkereiden kanssa minulla on sellainen ongelma, että useamman orin kanssa on laatuarvostelutavoitteita, jonka takia näiden kanssa tullaan puuhaamaan vielä pitkään. Siitä huolimatta oli jo aika saada joukon jatkoksi ainakin yksi uusi ori, ja tästä syystä toin Bad Companyn. Orin väriksi tuli päistärikkö sen takia, että nyt tallin päistärikkölinjat polveutuvat vain parista hassusta hevosesta. Näin saadaan sukuihinkin vaihtelua, kun ei tarvitse aina käyttää niitä samoja hevosia jos haluaa nimenomaan päistärikön varsan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>twh-t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/lemonmoringa.php" target="_blank">Lemon Moringa</a></b> & <b>twh-t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/stargazer.php" target="_blank">Stargazer</a></b> - Tämän tammakaksikon tulevaisuudentavoitteisiin kuuluu puhtaasti jalostuskäyttö. Lemon Moringalla saatan kilpailla tai sitten en, ainakin tammalla on todella kiva nimi ja teema tämän varsoille on jo tiedossa. Molempien tammojen kohdalla halusin toteuttaa ihan vaan "tylsät" perusvärit, vaikkakin Stargazerin kimo väritys on kovin harvinainen ainakin irl-walkereiden keskuudessa. Vihdoin saan siirrettyä pari vanhempaa evm-walkertammaa kuoppaan, ihan vain koska ne eivät inspaa enkä raaski niitä eteenpäinkään myydä sivujen häviämisen uhalla. Näiden kahden kohdalla olen tehnyt jo hyvin jalostussuunnitelmia, ja sekä Lemon Moringa että Stargazer tullaan taatusti näkemään vielä pitkään Hazardin walkersuvuissa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>ox-o.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/sanguinecravingox.php" target="_blank">Sanguine Craving ox</a></b> - Tavoitteenani on pikkuhiljaa paikata myös Hazardin alkuperäinen arabikanta tuomalla vanhojen hevosten tilalle uusia, enemmän domestic-linjaisen nimen omaavia. Kaikki Hazardin arabit kun sattuvat olemaan domesticeja mutta nimet sitten vähän enemmän sellaisia perinteisiä arabinimiä. Sanguine Craving on sellainen minun oma pikku vampyyri, komea musta otus joka tulee näkymään ainakin meidän nsh-jalostuksessa. Nimen lisäksi myös painote orilla on entisistä Hazardilaisista poikkeava: tarkoituksenani kun on pikkuhiljaa vaihtaa kaikkien arabieni aikaisempi koulupainote askellajeihin (ARJ:n ylläpitäjänä minun ehkä pitäisi olla esimerkkinä, mutta kun en laatiksiinkaan ole näitä viemässä niin ehkä tällä kertaa se koulun ja askellajien sekakisaus on ihan hyväksyttävää... :D).</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>morg-t.<a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/h/stardusthighway.php" target="_blank">Stardust Highway</a></b> - Tämä tamma oli minulla pöytälaatikossa valmiina tuontina kolme vuotta, rotuna tosin oli silloin saddlebred. Ottaen huomioon, että Hazardissa oli viisi evm-sukuista morganoria ja vain yksi tamma (parhaimpana aikana evm-tammoja on ollut yhtäaikaa vain kaksi kappaletta), oli ihan hyvä päätös tuoda nyt sitten ainakin yksi morgantamma ihan vain jalostuskäyttöön. Ehkä me tullaan kisaamaankin, aika sen sitten näyttää mitenkä tuo oikein innostaa. Joka tapauksessa, löysin upeat morgantamman kuvat mutta nimipää löi ihan tyhjää. Onneksi minulla sattui lojumaan silloin pöydällä virtuaalihevosiin liittyviä muistiinpanoja sisältävä vihko, jonka uumenissa Stardust Highway -niminen tuontitamma oli jo tuhottoman pitkän ajan odotellut käyttöön pääsyä. Sainkin sitten samalla hyödynnettyä sekä käyttämättömän tuonnin että upean morgankuvan. Erittäin kätevää. :)</div>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-69129664605428102752020-07-22T23:02:00.001-07:002020-07-22T23:02:47.776-07:00Copymerkintöjen läpinäkyvyys<div style="text-align: justify;">Jos minun pitäisi nimetä yksi todella hermojaraastava asia virtuaalihevosissa, on se kuvien tekijänoikeusmerkinnät ja oikeastaan kaikki siihen liittyvä. Harrastajakunnasta löytyy niin monta tekijänoikeusnatsia jotka oikein kyttäävät muiden kuvalupa-asioita, ja varsinkin harvinaisten kanssa harrastaessa tämä kismittää, sillä oikeastaan kaikki kuvat ovat niitä luvanvaraisia farmikuvia tai valokuvaajien vapaasti kopioitavia otoksia. Yleisestikin kaikki kuvalupien piilottelut, epäselvät merkinnät ja muu yleinen tekijänoikeuksiin liittyvä on yksi sellainen piirre mikä minua joskus ajaa tästä harrastuksesta pois. Tuntuu, että jatkuvaan on joku hönkimässä niskaan jos merkkaankin itse copyt väärin, itse kun en jaksa edes kauheammin välittää muiden kuva-asioista, muuta kuin silloin kun olen kiinnostunut juuri tietyn hevosen kuvista, ajatuksena mahdollisesti hankkia jollekin omalle hevoselleni samanlaiset.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Oikeastaan pariin viime vuoteen en ole törmännyt sellaiseen julkiseen ilkkumiseen, mitä on joskus näkynyt esiintyvän foorumeilla parinkin nimettömäksi jäävän harrastajan toimesta. Ei sillä, hyvähän se on olla tarkka tekijänoikeusmerkinnöistä ja kuvien luvallisuudesta, mutta juuri nämä henkilöt itse ovat niitä jotka eniten piilottelevat niitä copymerkintöjä: laittavat ne niin että kuvan ottajan näkee vain viemällä hiiren kuvan päälle (erittäin ärsyttävää puhelimella, pitää mennä lähdekoodiin jos tahtoo tietää kuka kuvan on ottanut), ja usein käytössä on myös ihmeellisiä kirjainlyhenteitä, joita käyttäen ei varsinaisesti välttämättä löydä mihinkään jos sitä lähtee googlailemaan. Siinä alkaa hieman epäilemään niiden kuvien luvallisuutta, varsinkin jos julkisesti huudellaan muiden puuttuvista copymerkinnöistä ja ollaan itse olevinaan niin kaikkitietäviä ja sääntöjä pilkuntarkasti noudattavia kuva-asioiden suhteen. Kuulostaa kovasti omien hommien samanaikaiselta siloittelulta...</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tuleekin mieleen, kun aikanaan esittelin Valiant Warmbloodsin hötönetissä. Siellä eräs juuri tällainen valokuvanatsi ei tullut sanomaan kommentissaan mitään muuta kuin että minun pitäisi lisätä copymerkinnät erään orin sivuille. Tallin seitsemästä hevosesta kun yhden sivuilta oli unohtunut kuvien copymerkintä kiireessä touhutessa. Juu, ihan asiallista huomauttaa virheistä mutta come on oikeasti. Eikö ollut sitten parempaa tekemistä kuin alkaa heti kyttäämään ja huomauttelemaan kuva-asioista. Uutena harrastajana olisi ollut kiva saada edes jotain positiivistakin kommenttia tältä henkilöltä, varsinkin kun tämä oli yksi ennen hötölään löytämistäni eniten ihailemistani harrastajista. Noh, tämä sama tyyppihän harrasti juuri tätä copyjen piilottelua omilla talleillaan. Tunnistajat tunnistakoon, nimeltä en ala ketään tässä kuitenkaan mainitsemaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: center;">----------</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kuvalupien piilottelu noin muutenkin on mielestäni suoraan sanottuna ihan perseestä. Jos haluat uniikin virtuaalihevosen, piirrä sille itse kuvat tai saata se jollain muulla tavalla - kuten teksteillä tai kilpailumenestyksellä - spesiaalitapaukseksi. Sitä lupien epäselvää merkintää kun monesti perustellaan uniikkiudella ("en halua hevoselle massakuvia", "tuo ei saa käyttää tätä kuvaa kun minun ihanalla Bling-Bling Starlightilla on jo sama kuva ja sen pitää olla uniikkiyksilö", "etsikää omat kuvalupapaikkanne"). Ja minä kun vielä ajattelin tämän olevan yhteisöllinen harrastus... (:D)</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ymmärrän kyllä jos copymerkintöjen kanssa halutaan mennä siitä mistä aita on matalin, ja merkitään ne vain hätäisesti jonnekin päin hevosen sivua. Ei sen niin justiinsa tarvitse olla. Kunhan se kuvalupien sekava ja huoleton merkitseminen ei ole tahallista, tarkoituksena juurikin välttää muiden samoille kuva-apajille löytäminen taikka copyjen oikeellisuuden tarkistaminen (näyttelykäytössä, ktk-tilaisuuksissa jne).</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Itsehän tein nyt sitten niin, että lisäsin Hazardin sivuille kattavan <a href="http://taciturn.altervista.org/hazard/copyt.php" target="_blank">listan</a> paikoista joista olen saanut luvat kuvien käyttöön, ihan osoitteineen kaikkineen. Oikeastaan tuo lista on ollut olemassa aina, mutta päivitin sen tänään ajankohtaiseksi ja muotoilin sen fiksumman näköiseksi. Jos joku sieltä tahtoo suoraan katsoa mistä olen hevosten kuvat hankkinut ja haluaa kysellä lupia samoista paikoista, niin siitä vaan. Aukokaa vaikka järjestelmällisesti joka linkki ja laittakaa sähköpostia jokaiselle farmille, niin että kohta kaikilla hevosilla on samat kuvat kuin omillanikin. Se kun ei ole mikään iso asia että (hui olkoon) kahdella tai jopa (kauhistus sentään) useammallakin virtuaalihevosella on saman irl-hevosen samat kuvat.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tuo listahan on olemassa senkin takia että itse pääsen nopeasti noille kaikille kuvasivuille kun olen tekemässä hevosilleni sivuja. Myös kuvien luvallisuuden todentaminen on ihan jees juttu, tai siis että sen tallin tai valokuvaajan nimen takana on olemassa jokin osoite, ettei ole vain otettu luvattomia kuvia jostain ja itse keksitty joku hätäinen nimi kuvien alkuperälle. Lupasähköpostejahan minulla ei ole kaikista näyttää (minulla on yhteensä kolme virtuaalisähköpostia joilla olen ajan saatossa noita lupia kysellyt, niistä olen viime aikoina kaivellut noita kaikkia lupapaikkoja ja samalla merkinnyt omaan muistiin paikat jotka ovat antaneet kieltävän vastauksen), joten jos käyttämieni kuvien suhteen tulee jollain epäilyksiä niin en voi sille välttämättä mitään. Silloin pitää vain kyetä luottamaan kanssaharrastajan rehellisyyteen. Suurimmasta osasta kuvalupia on kyllä todisteet tallella, mikäli jollekin tulee vaikka mieleen kysyä milloin olen saanut kuvaluvat johonkin tiettyyn paikkaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: center;">----------</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Asiaan vielä nyt lisätäkseni: kyllä tiedostan että jotkin farmit tai valokuvaajat saavat tuhottomasti kuvalupapyyntöjä ja ovat jo kyllästyneitä niihin, lopulta kieltäen kuvien käytön. Monet perustelevat tälläkin sen että ei nyt helvetti vieköön mennä kysymään lupia sellaisesta paikasta mistä jollain muulla on jo luvat. Asia on kuitenkin suoraan sanottuna niin, että mielestäni koko suomalainen kuvalupakulttuuri on perseestä. Me olemme liian kilttejä ja tarkkoja tekijänoikeusasioiden suhteen verrattuna muihin maihin. Itsekin omistan kalliit kamerat ja kuvankäsittelyohjelmat, ja laitan ottamiani kuvia aktiivisesti nettiin. Minua ei kuitenkaan jaksa kiinnostaa jos joku ilman lupia minun kuviani käyttää, kunhan ei esitä niitä ominaan tai käytä kaupalliseen tarkoitukseen.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Olen tehnyt elämässäni paljon asioita mitä ei kehtaa julkisesti huudella, ja kyllä on tullut rikoksenkin polulla käytyä. Sääntöjä on hyvä aina noudattaa, mutta mitä tulee tekijänoikeusasioihin, on tässä mielestäni menty ihan liian pitkälle. Te, jotka olette tarkkoja virtuaalihevosten kuvista: miettikääpä ensi kerralla jakaessanne vaikka meemikuvia sosiaalisessa mediassa. Onhan niilläkin kuvilla ottaja, mutta laitatteko tarkkoja copymerkintöjä näihin vai lisäättekö vain sivullenne naureskellen hauskalle vitsille tai muulle tekstille joka kuvassa on? Niin, aika valikoivasti näytetään huolehtivan niistä tekijänoikeuksista...</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Yhteenvetona tästä sekavasta tekstistä sanottakoon seuraavasti: minua ärsyttää toisten kuvalupien kyttääminen, copymerkintöjen tahallinen piilottelu sekä yleinen nihkeä asenne mitä tulee virtuaalihevosten kuviin. Jokainen harrastakoon tavallaan, olen kyllä huoletta esim. käyttänyt jalostukseen hevosia joilla tiedän varmasti olleen luvattomat kuvat koska en vain jaksa välittää. Kaiken kaikkiaan tämä on vain harrastus, jonka pitäisi huolettomasti johdattaa pois arjen tuomasta stressistä. Ja jos tekstistä saa sen kuvan että itse kyttäisin copymerkintöjä, niin en tosiaan harrasta sellaista. Kyllä minä mielelläni katselen mistä mitkäkin kauniit hevoskuvat on hankittu, mutta en mene huomauttamaan kellekään jos jonkun hevosen sivulta nyt sattuvat copymerkinnät puuttumaan. Hieman se saattaa ärsyttää, mutta oikeastaan vain sen takia että olisin mahdollisesti itsekin halunnut samat kuvat käyttöön (älkää nyt kuitenkaan kivittäkö minua tästä tavasta, en itse henkilökohtaisesti vain välitä siitä kuinka uniikit ne virtuaalihevosen kuvat ovat).</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: center;">----------</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>Tällaisella asialla tänä päivänä. Kuva-asiat ovat aiheuttaneet minulle päänvaivaa koko harrastuksen ajan, ja osa mielipiteistäni niiden suhteen saattaa olla jonkun toisen mielestä ihan väärin tai turhan jyrkkiä. Olen nyt kuitenkin kantani sanonut, jatkossa pysyttelenkin sitten paljon informatiivisemmalla teemalla näissä kuvalupa-asioita käsittelevissä postauksissani.</i></div><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;"><i>Tässä kysellessäni kuvalupia farmeilta ympäri maailmaa tulee pohdittua kaikenlaista kuviin liittyvää, ja tosiaan tällä kertaa nousivat vähän nämä "vanhat möröt" pintaan. Onneksi viime aikoina ei tosiaan ole esiintynyt tällaista copyasioiden kyttäämistä sun muuta, ainakaan niin että itse olisin huomannut. Aloittelevana harrastajana minulle oli kuitenkin aikanaan kova pala kun ensimmäisenä minulle huomauteltiin kuvaluvista ja samoihin aikoihin useampia harrastajia haukuttiin yhdessä niin anonyymisti kuin oikeiden nimimerkkienkin takaa jos kuvalupa-asiat olivat jotenkin epäselviä. Keskusta on onneksi parantanut virtuaalimaailman ilmapiiriä huimasti, oikeastaan harmittaa kun se ei vielä ollut olemassa aloittelija-aikoinani. Olisi vältytty niin monelta harmilta ja mielensäpahoittamiselta... :D</i></div>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-39942368271125017932020-07-16T04:00:00.002-07:002020-07-23T00:10:00.077-07:00Talliesittely: Daystar Farm<div style="text-align: justify;">Miniatyyrihevosinnostus iski. Tai no on se jo ollut päällä pidemmänkin aikaa. Kuvalupien metsästys on välillä sanonko mistä, mutta joskus se on onneksi ihan palkitsevaa. Siirsin omat muutamat minini Hazardista aikoinaan Daystar Farmille, joka kantoi aiemmin nimeä Daystar Pony Stud ja kasvatti ratsuponeja. Eihän minua ratsuponit jaksaneet kovin kauaa kiinnostaa, onhan miniatyyrihevoset nyt paljon hauskemman näköisiä vaikken oikein tiedäkään mitä ihmettä minä näillä nyt teen. Jalostuskäyttöä ja rodun kannan säilyttelyä näin omalta osalta jos en mitään sen kummoisempaa keksi. Mutta tosiaan, pidemmittä puheitta:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><h1 style="text-align: center;"><a href="http://taciturn.altervista.org/mini/index.php" target="_blank">Daystar Farm</a></h1><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tämän postauksen aikaan tallin sivut näyttävät minulle itselleni varsin tyypillisiltä: etusivu ja esittelysivu huutavat tyhjyyttään, kasvatussivulla on vain myyntiehdot mutta hevoslista on ajantasainen, samoin itse hevossivut. Itse asiassa ne hevosethan ovat minulle virtuaalitallissa se tärkein asia. Se, miksi nämä nyt sitten ei ole vain yksityisinä lojumassa pitkin internettiä vaan ihan on pitänyt tallikin näille tehdä, johtuu tasan siitä että koko homma vaikuttaa silloin yhtenäisemmältä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Talliin on syntynyt jo yksi kasvatti, ja lisää on tulossa kunhan suunnittelen seuraavat yhdistelmät. Jos jollain on minejä myytävänä niin saa vinkata. Periaatteessa tiedän kaikki kasvattajat, ja pitäneekin olla tulevaisuudessa yhteyksissä että saan talliin täytettä. Tällä hetkellä kun kasvatustoiminta vähän seisoo oman jalostusmateriaalin puutteen takia...</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOhsleuc8GIqHtGdcaqXEoHmXl7R0CYXD_wD6rf77lYUpKflMNpyyON0euYPaU7_tQyI2OIuYewsBtSmp_91Y2W1U7vcy8_3ffO8Ma3wgMOSxNntiudxxKcI48_lLiNWB0yTBPqHy_4A/s600/IMG_6066-600x449.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="449" data-original-width="600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOhsleuc8GIqHtGdcaqXEoHmXl7R0CYXD_wD6rf77lYUpKflMNpyyON0euYPaU7_tQyI2OIuYewsBtSmp_91Y2W1U7vcy8_3ffO8Ma3wgMOSxNntiudxxKcI48_lLiNWB0yTBPqHy_4A/s320/IMG_6066-600x449.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://minihorseforsale.com/">©Little America Miniature Horses</a><br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Siinä se nyt kuitenkin on, minun oma pikku miniatyyrihevosprojekti. Kyllä tästä vielä ajan kanssa hyvä tulee, minä kun tykkään puuhastella tallieni kanssa hitaasti mutta varmasti. Mieluummin hitaasti etenevät tavoitteet ja toiminta sekä pitkäikäinen talli kuin suunnaton viuhtominen ja äkillinen loppuunpalaminen minkä koin puoliveristen kanssa harrastaessani.</div>Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2326667460940457911.post-7071599826948299322020-07-15T15:10:00.001-07:002020-07-15T15:10:39.662-07:00Miksi harrastan virtuaalihevosia<div style="text-align: justify;">
<i>8.9.2017 olen kirjoittanut seuraavanlaisen tekstin Keskustan topaan nimeltä "Virtuaaliharrastuksesta apua päihdenuorille". Kiteyttää aika lailla minut ihmisenä, ja kertoo yhden suurimmista syistäni harrastaa virtuaalihevosia.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<br /><blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
Aikalailla taitaa olla sanottu kaikki täällä mitä minulla tulee mieleen, mutta virtuaalihevosharrastus on tosiaan auttanut minuakin ongelmissa kun on saanut jotain mihin keskittyä. Varsinkin virtuaalihevosille asettamat tavoitteet ovat olleet jotain mihin tähdätä kun oikeasti elämä on välillä tuntunut ahdistavalta eikä ole ollut mitään oikean elämän tavoitteita mitä uskoisi edes kykenevänsä saavuttaa.</div>
</blockquote>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
Huono itsetunto ja sosiaalisten tilanteiden pelko on aikalailla tehnyt minut ajan myötä yksinäiseksi: ei minulla vaan riitä kiinnostus ihmissuhteisiin varsinkin kun tuntemattomat ihmiset vaan ahdistaa ja se tutustuminen on niin vaikeaa (koulukiusaaminen ei ainakaan parantanut ujoutta…). Alkoholi on toki auttanut sosialisoitumaan mutta sen verran on lähipiirissä alkoholismia että ihan oman itseni takia lopetin vähän aikaa sitten juomisen kokonaan (huomaa miten helppoa on vaan nollata pää alkoholilla, mutta loppupeleissä siinä menee vain rahaa ja mitään järkevää en saa edes aikaan humalassa). Katsotaan miten kauan tätä kestää, luultavasti juuri juomisen lopettamisen takia olen nyt joka päivä tehnyt muutaman tunnin verran jotain virtuaalihevoten kanssa. Kun on jotain, mihin keskittyy, ei ketuta ja masenna koko aikaa.</div>
</blockquote>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
Lähes paras puolihan tässä harrastuksessa on toki se, että kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, voi tutustua kaikenlaisiin ihmisiin tai olla tutustumatta. Kukaan ei tuomitse taustojen perusteella ja kun ollaan netissä, voi tietokoneen sulkea jos ei tahdo olla kenenkään kanssa tekemisissä. Koulussa/työpaikalla on usein niin, että muodostuu kuppikuntia ja toisia pilkataan ulkonäön/muun järjettömän syyn takia. Varsinkin täällä Keskustassa on aina ollut ihana ja ystävällinen ilmapiiri, ja täällä voi jotenkin huoletta kertoa omista asioistaan kun kukaan ei ole heti lyttäämässä.</div>
</blockquote>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
Pelaaminen on harrastus, jota voisin verrata virtuaalihevosiin muuten, mutta tässä harrastuksessa parasta on juuri se luovuus: minulla on ollut tapana purkaa oikean elämän tapahtumia virtuaalihevosiin, ja monen monta virtuaalihevostani on saanut luonnekuvauksen jonkin tuntemani henkilön perusteella (joo, kusipäähevoset varsinkin). Minulla ainakin auttaa kun kirjoittaa asioista, mutta oikeassa elämässä en tykkää ollenkaan pitää päiväkirjaa. Sen takia onkin helppoa kirjoittaa vaikka tallipäiväkirjaa tai jotain.</div>
</blockquote>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Mitä tulee sosiaalisten tilanteiden pelkoon, ahdistukseen, alkoholismiin sekä muihin ongelmiini, on virtuaalihevoset harrastuksena auttaneet niihin hurjasti. Tällä hetkellä saan myös ammattiapua näihin, ja toivon että joskus kanssakäyminen muiden kanssa olisikin minulla rennompaa. Aika näyttää, sillä välin keskityn elämän mukaviin puoliin ja jatkan harrastuksiani, jotka tuovat minulle ilonaiheita. Virtuaalihevoset ovatkin harrastuksistani se kaikkein suurin ilon ja stressihelpotuksen tuoja. <3</div>
Taciturnhttp://www.blogger.com/profile/09996193062393404046noreply@blogger.com0