Vuosi 2022: mitä sain aikaan ja mitä jäi tekemättä...

 Ensimmäistä kertaa koko vuonna yhtäaikaisesti sekä ehdin että haluan kirjoittaa blogiin! Koko kulunut vuosi on mennyt töiden parissa, ja syystäkin aikaa ja jaksamista ei ole kauheammin jäänyt virtuaalihevosille. Loppuvuodesta piti olla enemmän aikaa kun pidempi työsuhde loppui, mutta sitten löytyikin uusia hommia, onneksi tosin osa-aikaisesti joten vapaa-aikaa on jäänyt edes vähän. Nyt muutaman viikon olen oikein tsempannut v-hevosten kohdalla, ja saanut paljon rästiin jääneitä juttuja aikaiseksi. Isoin muutos omaan harrastukseeni oli ARJ:n ylläpidosta jättäytyminen, jonka syistä ja seurauksista kerron alempana. Tässä tulee joka tapauksessa lista siitä, mitä olen saanut aikaan vuoden 2022 aikana:

1. Tallit

Hazard lienee ainoa tallini, jossa on syntynyt kasvatteja tänä vuonna. Vuoden 2021 kasvatit olivat pitkään sivuttamatta, ja vieläkin sieltä löytyy muutamia joista en ole varma pidänkö itselläni vai yritänkö vielä myydä. Ylipäätään Hazard on ainoa talli johon olen jaksanut panostaa, ja tällä hetkellä sen sivut ovat melkein ajan tasalla. Vielä pitäisi päivitellä yhtä ja toista pientä asiaa, mutta erityisen ylpeä olen siitä että olen vihdoinkin saanut kaikki tallin asukkaat lisättyä hevoslistoille! (Ja sieltähän puuttuu tietysti aina uusimmat kasvatit, mutta kun ottaa huomioon että löysin ennen tätä urakkaa omistuksestani jo 2019/2020 ostettuja hevosia mitkä eivät olleet hevoslistauksessa niin voin olla itsestäni nyt ylpeä).

2. Hevoset

Rekisteröinti

Näin joulukuun päätteeksi olen saanut rekisteröityä miltei kaikki Hazardin hevoset, viimeisimpänä työn alla olivat kalliovuortenhevoset ja morganit, joista suuri osa oli onneksi jo rekisterissä mutta tunnus vain puuttui sivuilta. Ehkä tässä välipäivinä ehtii vielä tehdä loppukirin ja saisin vihdoin rekisteröityä joka ikisen omistamani hevosen. Tässäkin kohti olen kuitenkin jo ylpeä nykyisestä tilanteestani, rekisteröimättömiä yksilöitä kun saattoi olla jostain vuodesta 2017 asti ennen kun sain itseäni niskasta kiinni...

Kilpailut

No, kilpaillut olen silloin kun ehtii. Yleensä perjantai on ollut ainoa päivä kun olen ehtinyt koneelle sen verta että olen päässyt naputtelemaan kisaosallistumisia. Kaikki Hazardin hevoset kilpailevat porrastetuissa, ja suurin osa on askellajipainotteisia. Välillä hieman v-tuttaa kun kaikki rodut eivät käy saddle seat -luokkiin, mutta itsepä oisin voinut tehdä asialle jotain ylläpitoaikana. Tarkennuksena siis kilpailutuksiin: olen kilpailuttanut saddle seat -hevosiani porrastetuissa enemmän tai vähemmän aktiivisesti, ja valmiiksi kisattuja hevosia löytyykin jo melkoinen lauma. Kisalistoilla on kuitenkin keskeneräisenä monen monta jo melko vanhaakin hevosta, mutta mikäpä kiire tässä on kun ne ominaisuuspisteet kertyvät kuitenkin hitaasti mutta varmasti.

Sain jopa muutaman hevosen valmisteltua WRJ:n porrastettuihin, mutta se on sitten asia erikseen milloin saan aikaiseksi ilmoittaa ne ensimmäisiin kilpailuihinsa.

Muu panostus

Osalle hevosista olen saanut kirjoitettua tekstejä, käytettyä kantakirjassa ja lajilaatiksissa. Aikaa näille toimille ei ole ollut niin paljon kuin haluaisin, mutta tavoitteena ensi vuodelle olisi yrittää panostaa jo omistamiini hevosiin, varsinkin nyt kun kasvattilistat alkavat olla siinä kunnossa ettei sivuja ole kauheammin rästissä. Kuluneen vuoden aikana olen muutenkin yrittänyt teettää varsoja ihan vain jälkeläisnäyttönä laatiksia varten, ja tällä tavalla varsoja on syntynyt määrällisesti vähemmän mutta nekin vähäiset yksilöt ovat tulleet todellakin tarpeeseen.

Eniten panostus ehkä näkyykin siinä, että yhä useamman hevosen sivut kaikkine kilpailuineen ja jälkeläislistoineen ovat ajan tasalla. Tässäkin toki on vielä parantamisen varaa mutta hyvään suuntaan ollaan menossa.

3. Ylläpitotehtävät

Tämä on sitten sellainen asia, joka on vaivannut minua pitkään. Kun ryhdyin ARJ:n ylläpitoon, oli harrastajia lajin parissa vain vähän eikä heistä kukaan ollut juuri kovin aktiivinen. Ehkä suurin aktiivisuuspiikki tuli sekä Mari H:n että Sirpan ansiosta, näillä kun riittää askellajihevosia ja kiinnostusta kilpailuttaa niitä tavoitteellisestikin. En ehkä voisikaan kuvitella parempia henkilöitä nykyisellään ylläpitämään ARJ:ta, onhan tässä kaksi aktiivisinta lajin parissa harrastajaa.

Mitä nyt tulee omaan ylläpitouraani, niin koko sen ajan on IRL-elämä vaatinut vain enemmän ja enemmän. Ja tulevaisuudessa aikaa jää entistä vähemmän, kun edessä on pysyviä elämänmuutoksia jotka nyt vaan vievät huomion ja jaksamisen harrastuksilta. Jo yli vuoden olin jättäytymässä vastuutehtävistä, mutta en kehdannut jättää koko paskaa yhden ihmisen harteille saadessani Marin ylläpitokaveriksi. Eikä ARJ laatiksineen tietenkään mikään paska jaos ole, vastuutehtävät nyt vain sattuvat pidemmän päälle olemaan sellaisia että kiinnostus kaikkeen muuhun harrastamiseen katoaa kun aina kun avaan koneen, on ensin hoidettava ns viralliset asiat ja vasta sitten pääsee puuhaamaan omien tallien/hevosten parissa.

Mikä lisäsi tympääntymistä entisestään oli se, kun ARJ:n porrastetut saivat alkuun huonon vastaanoton, nekin kun olin lisännyt jaoksen toimintaan ihan vain harrastajien hyväksi. Sama paskanmaku tuli kun ylipäätään jaoksen sääntöjä ja laatiksen pisteytystä kyseenalaistettiin syksyllä, eikä ihmisillä itsellään ole tietenkään valmiita vastauksia mikä olisi parempi vaihtoehto, eikä myöskään kiinnostusta esimerkiksi auttaa vastuunjaossa. Kunhan päästään valittamaan, tai ainakin siltä tuntui jo muutenkin näihin hommiin kyllästyneenä. Ja vielä kirsikkana kakun päällä ARJL:n huono tuomaritilanne: minä tuomaroin viime kädessä vaikka kaikki osa-alueet, mutta omien hevosten saanti laatikseen oli nihkeää koska kukaan ei halua tuomaroida osa-alueita joissa tuomarin henkilökohtaisilla mieltymyksillä on väliä. Niin, monen asian summa jo valmiiksi kiireisen ja uuvuttavan IRL-elämän jälkeen sai minut vihdoin rohkaistumaan ja jättämään ylläpitohommat.

ARJ:n parissa harrastavat ihmiset ovat kyllä mukavimpia henkilöitä ketä tiedän virtuaalihevospiireissä. Toivoisin kuitenkin että jos nykyisen ylläpidon aikana pitää kyseenalaistaa jotain jaoksen toiminnassa niin tarjottaisiin samalla konkreettista apua näihin toimiin. Osa harrastajista näin onkin tehnyt, ja se on mielestäni todella hienoa! Yhteiseksi hyväksihän koko jaos laatiksineen pyörii. Ja kyllä itsestänikin jotkut säännöt ja rajoitukset ovat hankalia enkä kaikkea itsekään muista, ne ovat kuitenkin sellaisia jotka kun oppii niin sitten tajuaa ihan hyvin. Aina löytyy kyllä joku harrastaja joka osaa neuvoa tilanteessa kuin tilanteessa.

Mitä muuta ylläpitohommista

Jokin minua kiinnostaisi, lähinnä jalostuspuolella tai rotulaatisjutuissa. Olen pyörittänyt mielessäni lähinnä harvinaisiin kohdistuvaa rotulaatista (yhdelle tai useammalle rodulle, esimerkiksi askellajihevosiin jotenkin liittyvää mutta kaikki on vielä ajatuksen tasolla). Näillä näkymin aikaa ei kuitenkaan tule olemaan mihinkään aktiivisuutta vaativaan tekemiseen, mutta silti jotain tekisi mieli tehdä. Lähinnä oma lehmä ojassa kun haluaisin tietyille hevosille muutakin kuin mahdolliset KTK - YLA - ARJ - meriittirivit. Ehkä minulla on vain kamalat vieroitusoireet ylläpitäjän hommista.

Tulevaisuudensuunnitelmat

Tarkemmin ei ole mitän mietittynä, ehkä jokaiseen sivuprojektitalliin voisi vuorollaan panostaa ja hevosille saada vielä lisää tekstejä taikka muuta näkyvää sivuille. Harrastus jää luultavasti viimeistään kesällä määrittämättömän mittaiselle tauolle, mutta ennen sitä tässä tietysti ehtii tehdä vaikka mitä. :)

Morganinhevoset sekä niiden suvut, isä- ja emälinjat

Tämä on vähän niitä ärsytyksen aiheita, joihin voisi toki vaikuttaa omilla valinnoilla. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että näihin tuloksiin vaan päätyy lopulta jonkin ylemmän voiman tahosta. Minä rakastan isä- ja emälinjoja, ja monissa tapauksissa ne nousevat muuta sukua tärkeämmiksi jalostusvalintoja tehdessä. Kuitenkin sitä huomaa aina että oho, minulla onkin tallissa kolme erisukuista tammaa, joilla kaikilla menee emälinja samaan kantatammaan. Ja kaiken lisäksi ilman tarkoitusta haalia samasta tammasuvusta tulevia hevosia useampaa kappaletta...

En pitäisi tätä negatiivisena asiana, sehän on hyvä että tietyt ori- ja tammalinjat jatkuvat vahvana. Mietin kuitenkin kovasti sitä, mitä tapahtuu niille nimille, joita ei ole kuin jossain kaukana suvun keskellä, ilman yhtenevää linjaa samaa sukupuolta edustavien jälkeläisten avulla? Nämä nimet unohtuvat, ovat epätärkeitä eikä kukaan välitä niistä. Nämä nimet tuntuvat *hui kauhia* TÄYTEHEVOSILTA. Mikä ei tietenkään ole niin hirveä asia, minä vain itse tykkäisin nostaa joka ikisen virtuaalihevosen syystä tai toisesta jalustalle, ja pitää joka ikistä koskaan elänyttä virtuaalihevosta jollain tavalla tärkeänä. Tämä onkin ongelma joka on hyvin pitkälti omassa päässäni. Kuitenkin olisi kiva, jos tallista löytyisi esimerkiksi jokaisesta koskaan keksitystä evm-sukuisesta hevosesta alkaneen tammalinjan jatkaja. Mutta onhan tuo nyt mahdoton kuvitelma, niitä evm-hevosia kun on niin tolkuttomasti.

Tämä kyseinen aihe tuntuu olevan vahvana varsinkin morganinhevosten keskuudessa. Tietysti muidenkin harvinaisten, mutta ainakin Hazardin hevoskantaa katsoessa erityisesti morganinhevosissa. Aiemmin on muut kasvattajat jo etsineet jalostusmateriaalia sellaisista hevosista, joilla ei ole Arcadialaisia suvuissaan. Minä mielelläni boikotoisin saman tien myös näitä muutamia Salpicarista lähtöisin olevia yksilöitä, jotka ovat kyllä hienoja, mutta jotka toistuvat joka toisessa suvussa siinä tapauksessa että kyseessä ei ole Arcadialais-sukuinen hevonen.

Yksi kasvattajanimi lisää "mustalle listalle" on Ashburn. Ei toki kaikki kyseisen tallin kasvatit, monella kuitenkin on suvussaan Firetrap, jonka ostin aikanaan itselleni Hazardiin. Jälkikäteen sitä on tietämättään hankkinut ihan kauheasti hevosia joilla on kyseinen tamma suvussaan, ja siitä syystä Firetrapin jalostuskäyttö on omalta osaltani jäänyt harmistuttavan vähälle. Eikä kaikki nämä Firetrap-sukuiset hevoset ole edes Ashburnin kasvatteja, kyseisen liitteen huomatessaan on koko suku kuitenkin syynättävä täikammalla, sillä yhtään lisää en halua toistoa jo nyt melko samankaltaisiin hevossukuihini.

Ja kaikesta tästä välttelystä huolimatta olen valmis ostamaan Arcadialaisen taikka Ashburnlaisen, taikka näistä Salpicarin vanhoista hevosista minkä tahansa, jos siellä ei ole suoraa isä- taikka emälinjaa näihin tunnetuimpiin nimiin, taikka Firetrapia kertaakaan missään päin sukua. Pidänkin tätä manailua jossain määrin positiivisena, ovathan nämä hevoset jääneet ainakin vahvasti elämään jälkipolviensa ansiosta! Kaikki nämä ovat erittäin hienoja, jo lopettaneita kasvattajia, ja saattaahan se olla että jossain vaiheessa näiden liitteitä kantavat hevoset ovat suvuissa harvinaisia. Epäilen, mutta kaikkihan on mahdollista...

Lisättäköön vielä että näitä kasvattajiahan riittää, ylle listasin vain ne jotka ovat tulleet itselleni eniten vastaan vuosien aikana. Ties vaikka jotain häiritsee niiden #%(/"¤Fæ& Hazardilaisen määrä jonkinrotuisten hevosten suvuissa. :D

Alla olevien esimerkkien määrät ovat vähäiset, sillä sukujen tonkiminen on aikaavievää puuhaa. Alla kuitenkin muutama eniten ärsytystä aiheuttava nimi suvuissa.

Isälinjat

Isälinjojen suhteen ei ole niinkään vaikeuksia, tosin suuri osa hevosista on Hazardilaissukuisia, mikä toki tulee joskus hamassa tulevaisuudessa vaikeuttamaan kasvatustuötä. Nythän olisikin hyvä aika tehdä ryhtiliike, ja haalia kauheasti erisukuisia oreja talliin. Toistuvia isälinjoja ei oreilla kauheammin ole, enemmän ongelmaa tuottavatkin siellä muualla suvuissa toistuvat nimet.

Mochachino Tator (RWR Aithusa, Dragonclaw Hazard)

Tämä nyt ei ole mikään yleisin taikka häiritsevin ori. Ainoa harmitus on se, etten tarvitse kahta ori joilla on sama isälinja. Sekä Aithusa että Dragonclaw ovat kuitenkin sen verta tärkeitä yksilöitä, että se nyt on vaan sulatettava että minulla on Hazardissa kaksi eri Mochachino Tator -linjaa!

Emälinjat

Emälinjojenkaan kanssa ei ole niinkään paljolti päällekkäisyyksiä, ennemminkin haittaa aiheuttavat suvuissa toistuvat nimet, joita on kyllä useampiakin kuin nämä listaamani.

Shera Sights (t.Lamoille Ion, t.Glamglare Quantum)

Tämä tamma nyt ei ole niin kauhean yleinen, mutta kuitenkin kaksi tammaa joilla on emälinjassa sama kantatamma on omasta mielestäni liikaa. Onneksi ongelma ei ole tämän isompi, Shera Sights löytyy kuitenkin nimenä melkoisen monesta morganinhevossuvusta, toki kun on Arcadian omistuksessa.

Rose-Like Pixy (t.Ashburn Tyra, o.Crystal Falls Ion | epäsuorasti o.RWR Aithusa, o.B.B. Xenon Nukes)

Tästä tammasta minulla on vain yksi suora tammalinjan jatkaja, muut joilla tämä esiintyy suvussa ovat oreja. Onhan tietysti muitakin hevosia, jotka esiintyvät monen Hazardilaisen suvuissa. Tämä kyseinen tamma kuitenkin pistää aina silmään erityisesti. Onhan se hieno, mutta hankala kun en haluaisi kauheasti toistoa sukuihin. Oikeastaan Crystal Falls Ionilla tämä tamma esiintyykin jo useampaan kertaan suvussa.

Noin muuten morganinhevossuvuista

Tietyt nimet esiintyvät varsinkin pidemmissä suvuissa turhan monta kertaa, osa on kuitenkin sellaisia mistä hankin kyllä suoran linjan jatkajan jos vain on mahdollista. Esimerkiksi ori Alrededores Berlin on varmasti kaikille tuttu, ja esiintyykin useamman minunkin omistaman hevosen suvussa. Kuitenkin minä olin niin kamalan innoissani kun sain käyttää jalostukseen tämän ensimmäisen polven orijälkeläistä. Niin minulla onkin Adistair Hazard, jonka isälinja menee suoraanAldeen. Ja kuinka ylpeä minä tästä olenkaan!

Jokin ihmeellinen siinä tietyssä isä- tai emälinjassa vain viehättää, ja kuten jo yllä mainitsin, voi tämä olla tärkeämpi minulle kuin koko muu suku. Vaikka siis katsoisin nihkeästi liian samansukuisia hevosia, voisin ottaa talliin vaikka kaksisataa samansukuista morganinhevosoria jos niillä kaikilla on eri isälinja.

Olen tämän vuoden aikana tuonut Hazardiin muutaman evm-sukuisen morganin, tarkoituksena laajentaa omien kasvattien geenipoolia. Vaikka tietyt omat hevoset ovat sellaisia joista jättäisin vaikka kymmenen jälkeläistä kotiin, on välillä pakko käyttää vähän uudempaakin verta ettei käy niin kuin alkutilanteeni on ollut, elikkä kaikki yli kaksipolviset on jotain kautta sukua keskenään.

Omista evm-sukuisistani lähtevistä linjoista en kehtaa tässä enää mainita, niitähän kyllä löytyy mitä kiroan kun pitikin tehdä tuossa välissä tällainen yhdistelmä ja eikö tuolle löytynyt muuta oria?!?! Siitä pitänee kirjoittaa oma pikku romaaninalkunsa sitten aikanaan.

Olen kuullut tiettyjen kasvattajanimien yleisyydestä aiheutunutta ärsytystä varsinkin morganien keskuudessa, mutta onko jotain tiettyä hevosta minkä esiintyminen suvussa saa harrastajat repimään hiuksia päästään (ihan muidenkin rotujen edustajista)?

Piirroshevosten ottaminen mukaan harrastukseen

Olen piirtänyt hevosia ala-asteikäisestä lähtien. Silloin tällöin kaivan kaikki vanhat piirrokset esiin ja haaveilen siitä millainen kädenjälki minulla nykyään olisi jos olisin jatkanut piirtämistä myös näinä viime vuosina. Virtuaalihevosten osalta sitä vaan vertaa itseään muihin, varsinkin niihin parhaimpiin piirtäjiin, ja siitä tulee näin itsekriittisenä ihmisenä paha mieli. Piirroskeskusteluja seuratessa kuitenkin huomaa, että piirtäjiä on monentasoisia, ja että kaikki aloittavat jostakin. Jollain tapaa vasta tänä kesänä rohkaistuin ja päätin, ettei se ole niin kamalaa jos valokuvalliseen talliin tulee pari itse piirrettyä hevosta.

En ole koskaan innostunut digitaalisesta piirtämisestä, vaan työvälineinä on aina perinteinen piirustuspaperi, lyijykynä ja kumi. Piirrän linjat puhtaiksi ohuella, mustalla tussilla ja kumitan lyijykynäluonnokset pois. Väritys tapahtuu tällä hetkellä puuvärikynillä, joskus väritin myös tusseilla mutta nyt ei äkkiseltään löytynyt paikallisista kivijalkakaupoista tusseja missä olisi enemmän ruskean ja harmaan sävyjä mitä tykkään käyttää. Puuvärein väritetyt kuvat nyt näyttävät olevan paljon laimeamman värisiä skannattuna, mutta kun tuo on minulle se mukavin tyyli, niin minkäs teet. Pääasia että hevonen sillä oikealla paperilla näyttää siltä miltä pitääkin, vaikkei se toki muille harrastajille näykään.

Realistinen piirustustyyli kiinnostaa, mutta taidot ei riitä. Olenkin pysynyt melko sarjakuvamaisessa tyylissä, olihan minun piirtämisen esikuvat nuorempana Hevoshullun sarjakuvapiirtäjät Lena Furberg ja Marie Bergström(?).

Mikä nyt sitten sai minut ryhtymään tuumasta toimeen virtuaalihevosten piirtämisen suhteen oli, kun ostin saddlebredorin joka on väriltään mustanpäistärikkö tobiano. No, olisin toki voinut laittaa kyseiselle hevoselle mustan tobianon kuvat ja sanoa ettei se päistärikkö vain erotu mutta se on virtuaalisesti geenitestattu. Mutta kuitenkin minua houkutti ajatus siitä että tämä ori nyt saa oikeanvärisen hevosen kuvat. Ja eihän minulla ole saatavilla tuonvärisestä hevosesta kuvaa, itse asiassa en ole netissä tainnut törmätäkään tämän väriseen saddlebrediin. Joten pakko se oli alkaa piirtämään!

Minultahan muuten puuttuu skanneri, joten jouduin ottamaan hevosen sivuillekin menevän kuvan puhelimella. Pitänee säilyttää tämä paperiversio siihen asti jos joskus menen hankkimaan skannerin, onhan se kuva silloin nettiversionakin paremman näköinen.

Tämän kuvan tein ottamalla ensin mallia saddlebredin rakennekuvasta. Tobianokuviointiin otin mallia toiselta hevoselta, niin ei ole ihan suora kopio rakennemallistaan. Ja väritys toki omasta päästä, jospa siitä nyt äkkiseltään jo erottaa että hei tuohan on mustanpäistärikkö tobiano!

Luultavasti nyt sitten tulee hamstrailtua talliin ties mitä värihirviöitä, kun piirroshevosten suhteen ei ole mitään rajoitteita värien suhteen... :)

Kesäloma 1.7.-

 Jos nyt en muualla niin ainakin blogissa ilmoitan aloittavani huomenna kesäloman virtuaalihommista. Käytännössä tämä ei vaikuta juuri mihinkään - olen hoitanut sovitut hommat eikä minkään pitäisi jäädä rästiin.

Yksi ehkä muihin harrastajiin vaikuttava asia on, etten ole järjestämässä ARJ:n porrastettuja tulevan kuun aikana. Kisakalenterissa pitäisi olla nyt ainakin kaksi aktiivista päivittelijää, ja kilpailunjärjestäjiähän nyt on ollut mukavasti useampikin henkilö! Eli jos kisoja on tavallista vähemmän, niin siitä vain järjestämään tai nappaisemaan jotain aktiivisempaa kisanpitäjää hihasta josko saisi toivomiaan luokkia kisoihin mukaan. :)

ARJ on myös "lomalla". Jaos pyörii itsestään, ja joka tapauksessa tarkkailen sähköpostia (=kaikki virtuaalisähköpostitkin tulee puhelimeen joten mikään ei mene minulta ohi). Käytännössä minun lomani vaikuttaakin jaokseen ainoastaan niin, että ARJL:n taikka AV:n jonoon osallistuneet tullaan lisäämään sinne vasta taukoni päätyttyä. Tässä välissä voi kuitenkin normaalisti osallistua, odotusaika tulee vain olemaan vähän pitempi.

Olen nyt sivummalla virtuaalihommista ainakin pari viikkoa, mahdollisesti koko heinäkuun. Minut saa kuitenkin kiinni sähköpostilla tavalliseen tapaan koko tämän ajan.

Mukavaa kesän jatkoa kaikille virtuaaliharrastajille! <3 :)

Aiheita virtuaaliblogeihin

Olen kasannut listan aiheista, joista kirjoitan blogiin. En vain ole kuitenkaan ehtinyt/jaksanut, tai aiheet itsessään eivät ole sitten inspiroineetkaan niin paljon että olisin jaksanut kirjoittaa sen syvällisempää postausta niihin liittyen. Alla olisi kuitenkin muutamia pohdintoja, joista saa vapaaasti ottaa koppia jos mielenkiinto heräsi. Virtuaaliblogien lukeminen on mukavaa kun muut harrastajat avaavat omia harrastustyylejään ja tarinoita tallien ja hevosten takaa. Harmittaakin vähän kun virtuaaliblogien tahti tällaisten postausten osalta (myös omani) on hiljentynyt viime aikoina. Tai sitten vain kuvittelen niin. Mutta, joka tapauksessa tässä olisi ihmisille ajattelemisen aihetta, jos omat ideat alkavat olla vähissä. :)

• Itsensä esittely, irl-elämä, oma historia virtuaalimaailmassa, mikä sai aloittamaan harrastuksen, mikä pitää yhä mielenkiintoa yllä
• Tallien esittely, niiden historia, mikä inspiroi perustamaan juuri kyseisen tallin
• Lopettaneet tallit, syyt lopetukselle, kaduttaako lopetus, henkiinherätetyt tallit
• Historialliset virtuaalitallit ja -hevoset - omat ja muiden
• Mikä vaikutti hevosen valintaan yksilönä taikka rotuna
• Mikä inspiroi milloinkin, näkyykö harrastuksessa tiettyjä kausia jolloin jokin asia kiinnostaa ja muulloin ei
• Tarinat oman nimimerkin, hahmojen, tallien ja hevosten nimien takaa
• Omat alkuperäiset tavoitteet - tavoitteet matkan varrella - missä nyt mennään
• Ulkoasunvaihdokset ja pohdinnat
• Yleiset mielipidepaasaukset ajankohtaisista ja ajattomista asioista
• Kuinka paljon rahaa on mennyt virtuaaliharrastukseen
• Millainen on hyvä virtuaalitalli/-hevonen, kuinka hyvin oma talli/hevonen täyttää kriteerit
• Omat tuomarointi/vastuutehtävät, mikä sai ryhtymään tähän, kuinka vaativaa taikka aikaavievää tämä on, ylipäätään millaista on käytännössä
• Millainen on virtuaaliharrastajan päivä, missä järjestyksessä hoidetaan esim. vastuutehtävät ja omat tallit, tarinoinnit, sivujen päivittely ym.

----------

• Rotuesittelyt, rodun asema virtuaalimaailmassa, rotu irl vs virtuaalisesti
• Rodun yleinen mainostus, laajempi esittely esim. rodun väriskaalasta, mahdollisista painotuslajeista, kuuluisista sukulinjoista irl ja url
• Rodun yleisyys, määrä omassa tallissa, mahdollinen huoli kuolevista sukulinjoista, omat suosikkihevoset rodussa (omat ja muiden)

----------

• Kuvalupa-asiat, kuvalupien metsästys - vinkkejä tähän, omaottamat vai ostetut, omaottamat vai itse piirretyt jne
• Koodausvinkit, muut harrastamista helpottavat niksit ja kikat

Suomennetaan nimiä #1

 Joskus nimet kuulostavat paremmalta toisella kielellä kuin suomella. Ajattelin avata vähän omia tallien, hevosten, minkä tahansa muiden virtuaaliaihepiiriin kuuluvien asioiden englannin- ja muunkinkielisiä nimiä. Näitä on paljon, ja ajattelin suosiolla jakaa tämän moneksi pienemmäksi postaukseksi, pohtien näitä samalla itsekin ihan ajan kanssa.

Osan näistä kanssa olen käyttänyt ihan Google-kääntäjää, jos en ole ollut varma mikä suomen kielessä olisi parhaiten sopiva vastine ulkomaan versiolle.

Tallien nimet

Hazard - vaara, sattuma

Daystar - päivätähti

Glademist - kääntäjä sanoo gladisti (mikä ihme?), eroteltuna glade = metsäaukio, mist = usva, sumu. Elikkä nimen tarkoitus on ollut niittyusva tai jotain sinne päin, oikeastaan tämä nimi tuli ESOsta linnoituksen Glademist Keep mukaan.

Hevosten nimet

Stormseye - Myrskynsilmä

Edgefield Jackpot Star - Reunakentän Jättipottitähti

Glademist Count Dracula - Niittyusvan Kreivi Dracula

Pearl River's Magnolia - Helmijoen Magnolia

Glademist Moonshine Symphony - Niittyusvan Pontikkasinfonia / Kuutamosinfonia

Rainmaker November Nights - Sateentekijän Marraskuun Yöt

Daystar Diamond Shower - Päivätähden Timanttisuihku

Daystar Twilight Hour - Päivätähden Iltahämärätunti

Nämä käännökset vähän on mitä on. Osa nimistä kuulostaa hyvältä suoraan suomennettuna, toiset sitten ei ehkä niinkään. Hevosten nimistä suomensin vain muutaman foxtrotterin ja minin, Hazardista kyllä tulee löytymään jatkoa ajatellen ties mitä nimihirviöitä.

ARJ porrastetut: kusinko omille kintuilleni?

Ensin hieman lähtökohdista

Blogin lukijat varmaan tietää jo Hazardin. Jos ei muita tallejani, niin ainakin Hazardin, minun pitkäikäisimmän ja panostetuimman tallini. No, Hazardissa minun piti vain kasvattaa. Ei kilpailla, vain ja ainoastaan kasvattaa, ja ehkä panostaa teksteihin silloin kun inspaa. No, sitten otin kasvatusroduksi Gerogian Granden, ja aloin kilpailemaan näillä kouluratsastuksessa laatuarvostelut tähtäimenä. Sen myötä mukaan tuli myös WRJ ja ARJ, lajit joita olin vältellyt kun ne oli minulle tuntemattomia IRL.

ARJ kiehtoi jollain kummalla tavalla aina, se oli lajeista monimutkaisin hahmottaa, ja lueskelin pitkän aikaa jaoksen sivuilta sääntöjä ja mietin uskallanko aloittaa jollain askellajirotuisella hevosellani kilpailemisen. ARJ:n parissa kilpailemiseni taisikin alkaa kun Jasny ehdotti että osallistuisin ostamillani Hawalaisilla saddlebredeilla rodun erikoisaskellajiluokkiin jotka hän järjesti. Se oli se yksi ainoa osallistuminen, mistä lähti sitten into noin muutenkin ARJ:ssa kilpailemiseen. Joskus on hyvä saada vähän potkua persuuksille muiden harrastajien toimesta, harvinaisten parissa tätä tuntui tapahtuvan mukavasti kun olin vielä ujo aloittelija.

Kiinnostus ARJ:n toimintaan sitten pysyi pitkän aikaa, ja kun jaos etsi ylläpitäjää, hain ensin vain Cupin järjestäjäksi, sitten laatiksen ylläpitäjäksi ja lopulta jaoksen itsensä ylläpitäjäksi (ketään muuta ei tuntunut kiinnostavan koko jaos juuri tuohon aikaan...) ARJ oli vähän kuolleen oloinen laji. Cup ja laatis pyöri, mutta osallistujia oli vähäisesti. Nykyään Cupilla on onneksi kaksi järjestäjää, joten minun ei tarvitse pitää siitä huolta. Laatikseen on saatu reippaasti osallistujia (tästä suuri kiitos varsinkin Mari H suurine hevosmäärinesi). No mutta, silti tuntui että paljon puuttui, ja toiminta laahasi kovasti perässä verraten muihin kilpailujaoksiin. Kun ARJ oli nostanut päätään ehkä juuri viime vuonna, vähän sitä ennen jo, ajattelin että jotain virikettä on keksittävä ennen kuin ihmiset kyllästyvät jaoksen suppeaan aktiviteettitarjontaan muihin lajeihin verraten.

Plus olin kerännyt Hazardiin niin paljon askellajirotuisia hevosia ja kilpailulistoilla oli noin 200-300 hevosta ja kaikki yhtä sekasortoa, tarvitsin itsekin kovasti jonkun helpomman järjestelmän tähän. Sitten tuli porrastetut.

Mistä se idea sitten lähti

Se lähti ihan pienestä. Discordissa oli puhe MEJ:n porrastetuista, ja siellä mitä ominaisuuksia lajia kisaavilla hevosilla voisi olla. Joku mainitsi että tuo askellajien näyttävyys olisi hyvä ARJ:lle jos laji koskaan siirtyisi porrastettuihin. Siinä se oli! Miksi en ollut aiemmin edes harkinnut ARJ-porrastettuja? Uuden VRL:n ansiosta tämä olikin varsin helppoa, pystyin itse lisäämään luokkia, säätämään tasoja sun muita tietoja keneltäkään kysymättä. Sitten laitoin tulille testikisat.

ARJ:n porrastetuissa kisaajia on tällä hetkellä ehkä alle kymmenkunta harrastajaa, mutta se on iso määrä kun laji on niin pieni. Kaikkia luokkia ei ole vieläkään tarjolla porrastetuissa, tämä korjaantuu jos korjaantuu. Tällä hetkellä myös Anarchylla on ylläpitäjän oikeudet ja hän on hoitanut ainakin ajoluokkapuolen kuntoon.

Tästä tulikin mieleen että mitä helvettiä minä olen ajatellut luokkia lisätessäni!? Harrastajien toiveena oli saada kaikki luokat, ja kaikki kilpailuasteet. Joku pässi (minä) meni sitten lisäämään jokaisen luokan jokaisessa asteessa, ja kun luokkia on tavallisestikin jo yli 50, niin mitä se tekee porrastetuissa joissa jokainen luokka on siellä välttämättä moneen kertaan? - No ihan vitusti (anteeksi kiroilu,  ei tuohon muuta osaisi sanoa)

Niin että missä nyt mennään

Anarchy otti mallia VVJ:n porrastetuista, ja sai ajoluokat sumplittua järkevästi ja niin että luokkien lukumäärä pysyi hallittuna. Koska hevonen voi osallistua sekä omantasoiseen että yhtä ylempään luokkaan, ei kaikkia tasoja tarvita. Eikä saman luokan tarvitse löytyä kaikilta kilpailuasteilta: pääasia että tarjolla on kaikki luokat ja kaikki asteet, ei niin että kaikki luokat kaikilla asteilla.

Minun ansiostani ARJ:n luokkien hallinta näyttää sekasotkuiselta helvetiltä, ja sääliksi käy sitä joka yrittää ottaa mitään selkoa ARJ:n porrastettujen luokkavalikoimasta. Kyllä se vielä joskus kuntoon tulee, kunhan itse saan selvitettyä itselleni miten päin tämän saisi nyt järjestettyä. Jossain meni pahasti metsään, syytän siitä avoimesti sitä että minulla oli tätä ennen kognitiivisia toimintoja parantava masennuslääkitys, joka vaihtui rauhoittavaan ahdistuslääkkeeseen sekä psykoosilääkkeeseen joka toimii tällä annostuksella unilääkkeenä - sen lisäksi että aloin taas juomaan kahvia ja tämän takia ajatukset kulkee vauhdilla enkä itse pysy omien ideoiden perässä...

Niin että jossain kohti olisin voinut pysähtyä, miettiä asioita kaikessa rauhassa, suunnitella kaiken etukäteen millintarkasti ennen kuin länttään ARJ:n porrastetut kaiken kansan nenän eteen ja käsken että ottakaa nyt siitä, kysymättä mielipiteitä siitä miten tämän voisi tehdä helpoimman kautta.

Mutta toimiiko tämä nyt sitten

Alkukankeuden jälkeen KYLLÄ, porrastetut toimii, ihmisillä ei ole mitää moitittavaa tästä ja kilpailut sujuvat iloisesti. Mutta entä se ylläpitopuoli? Se on ihan hirveä sekamelska, onneksi Anarchy tarjoutui lisäilemään tuonne noita puuttuvia luokkia ja teki sen selkeämmin ja paremmin kuin minä. Otinko tästä opikseni? No en! ARJ muuten tarjoaa myös kasvattaja- ja jälkeläispalkintoja, nämäkin tuli tehtyä hetken mielijohteesta, kolmannen kahvikupillisen jälkeen. Näiden kanssa en sentään mennyt ihan metsään, tosin en tiedä kiinnostaako ketään tämä laji niin paljon että koskaan yltäisi millekään näistä palkinnoista...

----------

Itsensä haukkuminen tekee silloin tällöin hyvää, tässä onkin todella pitkä teksti aiheeseen liittyen. Rennolla otteella kuitenkin mennään, mikään tuolla ARJ:n ylläpitopuolessa ei ole varsinaisesti väärin, mitä nyt on vain omatekemääni sekamelskaa mitä yritän selvitellä. :D