Morganinhevoset sekä niiden suvut, isä- ja emälinjat

Tämä on vähän niitä ärsytyksen aiheita, joihin voisi toki vaikuttaa omilla valinnoilla. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että näihin tuloksiin vaan päätyy lopulta jonkin ylemmän voiman tahosta. Minä rakastan isä- ja emälinjoja, ja monissa tapauksissa ne nousevat muuta sukua tärkeämmiksi jalostusvalintoja tehdessä. Kuitenkin sitä huomaa aina että oho, minulla onkin tallissa kolme erisukuista tammaa, joilla kaikilla menee emälinja samaan kantatammaan. Ja kaiken lisäksi ilman tarkoitusta haalia samasta tammasuvusta tulevia hevosia useampaa kappaletta...

En pitäisi tätä negatiivisena asiana, sehän on hyvä että tietyt ori- ja tammalinjat jatkuvat vahvana. Mietin kuitenkin kovasti sitä, mitä tapahtuu niille nimille, joita ei ole kuin jossain kaukana suvun keskellä, ilman yhtenevää linjaa samaa sukupuolta edustavien jälkeläisten avulla? Nämä nimet unohtuvat, ovat epätärkeitä eikä kukaan välitä niistä. Nämä nimet tuntuvat *hui kauhia* TÄYTEHEVOSILTA. Mikä ei tietenkään ole niin hirveä asia, minä vain itse tykkäisin nostaa joka ikisen virtuaalihevosen syystä tai toisesta jalustalle, ja pitää joka ikistä koskaan elänyttä virtuaalihevosta jollain tavalla tärkeänä. Tämä onkin ongelma joka on hyvin pitkälti omassa päässäni. Kuitenkin olisi kiva, jos tallista löytyisi esimerkiksi jokaisesta koskaan keksitystä evm-sukuisesta hevosesta alkaneen tammalinjan jatkaja. Mutta onhan tuo nyt mahdoton kuvitelma, niitä evm-hevosia kun on niin tolkuttomasti.

Tämä kyseinen aihe tuntuu olevan vahvana varsinkin morganinhevosten keskuudessa. Tietysti muidenkin harvinaisten, mutta ainakin Hazardin hevoskantaa katsoessa erityisesti morganinhevosissa. Aiemmin on muut kasvattajat jo etsineet jalostusmateriaalia sellaisista hevosista, joilla ei ole Arcadialaisia suvuissaan. Minä mielelläni boikotoisin saman tien myös näitä muutamia Salpicarista lähtöisin olevia yksilöitä, jotka ovat kyllä hienoja, mutta jotka toistuvat joka toisessa suvussa siinä tapauksessa että kyseessä ei ole Arcadialais-sukuinen hevonen.

Yksi kasvattajanimi lisää "mustalle listalle" on Ashburn. Ei toki kaikki kyseisen tallin kasvatit, monella kuitenkin on suvussaan Firetrap, jonka ostin aikanaan itselleni Hazardiin. Jälkikäteen sitä on tietämättään hankkinut ihan kauheasti hevosia joilla on kyseinen tamma suvussaan, ja siitä syystä Firetrapin jalostuskäyttö on omalta osaltani jäänyt harmistuttavan vähälle. Eikä kaikki nämä Firetrap-sukuiset hevoset ole edes Ashburnin kasvatteja, kyseisen liitteen huomatessaan on koko suku kuitenkin syynättävä täikammalla, sillä yhtään lisää en halua toistoa jo nyt melko samankaltaisiin hevossukuihini.

Ja kaikesta tästä välttelystä huolimatta olen valmis ostamaan Arcadialaisen taikka Ashburnlaisen, taikka näistä Salpicarin vanhoista hevosista minkä tahansa, jos siellä ei ole suoraa isä- taikka emälinjaa näihin tunnetuimpiin nimiin, taikka Firetrapia kertaakaan missään päin sukua. Pidänkin tätä manailua jossain määrin positiivisena, ovathan nämä hevoset jääneet ainakin vahvasti elämään jälkipolviensa ansiosta! Kaikki nämä ovat erittäin hienoja, jo lopettaneita kasvattajia, ja saattaahan se olla että jossain vaiheessa näiden liitteitä kantavat hevoset ovat suvuissa harvinaisia. Epäilen, mutta kaikkihan on mahdollista...

Lisättäköön vielä että näitä kasvattajiahan riittää, ylle listasin vain ne jotka ovat tulleet itselleni eniten vastaan vuosien aikana. Ties vaikka jotain häiritsee niiden #%(/"¤Fæ& Hazardilaisen määrä jonkinrotuisten hevosten suvuissa. :D

Alla olevien esimerkkien määrät ovat vähäiset, sillä sukujen tonkiminen on aikaavievää puuhaa. Alla kuitenkin muutama eniten ärsytystä aiheuttava nimi suvuissa.

Isälinjat

Isälinjojen suhteen ei ole niinkään vaikeuksia, tosin suuri osa hevosista on Hazardilaissukuisia, mikä toki tulee joskus hamassa tulevaisuudessa vaikeuttamaan kasvatustuötä. Nythän olisikin hyvä aika tehdä ryhtiliike, ja haalia kauheasti erisukuisia oreja talliin. Toistuvia isälinjoja ei oreilla kauheammin ole, enemmän ongelmaa tuottavatkin siellä muualla suvuissa toistuvat nimet.

Mochachino Tator (RWR Aithusa, Dragonclaw Hazard)

Tämä nyt ei ole mikään yleisin taikka häiritsevin ori. Ainoa harmitus on se, etten tarvitse kahta ori joilla on sama isälinja. Sekä Aithusa että Dragonclaw ovat kuitenkin sen verta tärkeitä yksilöitä, että se nyt on vaan sulatettava että minulla on Hazardissa kaksi eri Mochachino Tator -linjaa!

Emälinjat

Emälinjojenkaan kanssa ei ole niinkään paljolti päällekkäisyyksiä, ennemminkin haittaa aiheuttavat suvuissa toistuvat nimet, joita on kyllä useampiakin kuin nämä listaamani.

Shera Sights (t.Lamoille Ion, t.Glamglare Quantum)

Tämä tamma nyt ei ole niin kauhean yleinen, mutta kuitenkin kaksi tammaa joilla on emälinjassa sama kantatamma on omasta mielestäni liikaa. Onneksi ongelma ei ole tämän isompi, Shera Sights löytyy kuitenkin nimenä melkoisen monesta morganinhevossuvusta, toki kun on Arcadian omistuksessa.

Rose-Like Pixy (t.Ashburn Tyra, o.Crystal Falls Ion | epäsuorasti o.RWR Aithusa, o.B.B. Xenon Nukes)

Tästä tammasta minulla on vain yksi suora tammalinjan jatkaja, muut joilla tämä esiintyy suvussa ovat oreja. Onhan tietysti muitakin hevosia, jotka esiintyvät monen Hazardilaisen suvuissa. Tämä kyseinen tamma kuitenkin pistää aina silmään erityisesti. Onhan se hieno, mutta hankala kun en haluaisi kauheasti toistoa sukuihin. Oikeastaan Crystal Falls Ionilla tämä tamma esiintyykin jo useampaan kertaan suvussa.

Noin muuten morganinhevossuvuista

Tietyt nimet esiintyvät varsinkin pidemmissä suvuissa turhan monta kertaa, osa on kuitenkin sellaisia mistä hankin kyllä suoran linjan jatkajan jos vain on mahdollista. Esimerkiksi ori Alrededores Berlin on varmasti kaikille tuttu, ja esiintyykin useamman minunkin omistaman hevosen suvussa. Kuitenkin minä olin niin kamalan innoissani kun sain käyttää jalostukseen tämän ensimmäisen polven orijälkeläistä. Niin minulla onkin Adistair Hazard, jonka isälinja menee suoraanAldeen. Ja kuinka ylpeä minä tästä olenkaan!

Jokin ihmeellinen siinä tietyssä isä- tai emälinjassa vain viehättää, ja kuten jo yllä mainitsin, voi tämä olla tärkeämpi minulle kuin koko muu suku. Vaikka siis katsoisin nihkeästi liian samansukuisia hevosia, voisin ottaa talliin vaikka kaksisataa samansukuista morganinhevosoria jos niillä kaikilla on eri isälinja.

Olen tämän vuoden aikana tuonut Hazardiin muutaman evm-sukuisen morganin, tarkoituksena laajentaa omien kasvattien geenipoolia. Vaikka tietyt omat hevoset ovat sellaisia joista jättäisin vaikka kymmenen jälkeläistä kotiin, on välillä pakko käyttää vähän uudempaakin verta ettei käy niin kuin alkutilanteeni on ollut, elikkä kaikki yli kaksipolviset on jotain kautta sukua keskenään.

Omista evm-sukuisistani lähtevistä linjoista en kehtaa tässä enää mainita, niitähän kyllä löytyy mitä kiroan kun pitikin tehdä tuossa välissä tällainen yhdistelmä ja eikö tuolle löytynyt muuta oria?!?! Siitä pitänee kirjoittaa oma pikku romaaninalkunsa sitten aikanaan.

Olen kuullut tiettyjen kasvattajanimien yleisyydestä aiheutunutta ärsytystä varsinkin morganien keskuudessa, mutta onko jotain tiettyä hevosta minkä esiintyminen suvussa saa harrastajat repimään hiuksia päästään (ihan muidenkin rotujen edustajista)?

Miksi ostin juuri tämän hevosen #2

Noin vuosi takaperin tein ensimmäisen postauksen tähän sarjaan. Eiköhän olisikin jo aika jatkaa tätä, varsinkin kun noin muutenkin on jäänyt kirjoittaminen viime aikoina vähemmälle. Ja onhan noita hevosia tullut ostettua melkoisesti sitten viime kerran. :)

RWR Jameela Sabr

Olin jo useampaan otteeseen katsonut läpi Ravenwood Ranchin saman vanhan kasvattimyyntisivun. Aiemmin en ollut niin kiinnostunut arabeista että olisin tarjonnut kotia tälle tammalle. Kun tämä sama kasvattimyynti tuli eteeni myöhemmin uudelleen, erottui juuri tämä myytävä varsa sieltä aivan kuin huutaen että ota minut mukaasi! No, pitkäsukuiselle arabitammalle on aina tarvetta Hazardissa. Varsinkin kun suku eroaa hyvin paljon muista omistamistani saman rodun edustajista. Tämä tamma onkin erittäin tervetullut lisä hevoslaumaani.

Naeema al Qismat

Tämän tamman ostin tämän vuoden puolella, kahden muun al Qismatista tulevan arabin kanssa. Naeeman emä oli se, mihin minä ihastuin, ja kasvattaja sai ehdottaa sille oria kun en minä osannut itse päättää. Tämäkin yksilö oli oikein tervetullut lisä Hazardin arabilaumaan, pitkäsukuisille arabeille kun on ollut omassa kasvatustyössäni nyt viime aikoina huutava tarve. Kuvatkin tälle satuin löytämään aivan erityisen kauniista tammasta. Naeema onkin oikein miellyttävä katseltava kivan sukunsa lisäksi.

Adriaan v.d. Duren

Alegresta matkaani tuli alkuvuodesta KTK-I palkittu friisiläisori, jonka isä on ihailemani Duren Rody! Tarvitseeko tästä sen enempää sanoa? Ainakin Hazardin jalostusohjelmaan tämä musta komistus on erittäin hieno lisä.

America v.d. Ravenwood

Tämä oli ensimmäinen ostamani friisiläinen. Ostohetkellä tamma ei tuntunut minulle mitenkään sen erityisemmältä, tarkoitus oli vain käyttää sitä georgian grande -jalostukseen sitten aikanaan. Mutta onhan tämä nyt jälkikäteen minulle erittäin merkittävä hevonen. Hazardin ensimmäinen friisiläinen, ja rodun edustajia on tullut tämän tamman jälkeen hankittua laumallinen. America olikin hyvä ostos, vaikkei ollutkaan varsin harkittu.

Miss Dangerous Sparkle

Pitkäsukuinen, kisattu ja muutenkin valmiiksi panostettu georgian grandetamma jonka emälinja menee suoraan Kicsin ihanaan Glitter Puffiin, jota voi pitää jonkinlaisena virtuaalisten georgian grandejen menestyneimpänä kantatammana... Miksi en olisi ostanut tätä yksilöä? Muutenkin kun on tullut haalittua georgian grandeja ihan mistä tahansa niitä vain on mahdollista saada.

Katie Scarlett Ion

Tämän tamman ostin vuosia sitten, en edes muista milloin. Siinä vaiheessa minulla oli vain lyhytsukuisia kalliovuortenhevosia, joten en tiedä miksi menin ostamaan juuri pitkäsukuisen tamman. Joka tapauksessa tällä on kiva suku, pääosin Ioniclaisia ja yksi Branwenlainen sekä yksi Knoxdalelainen. Jalostuskäyttöhän minulla on tavoitteena jokaiselle Hazardiin ostamalleni hevoselle, joten sitä ajatellen Katienkin ostin. Vielä ei olla päästy tätä aietta toteuttamaan, mutta mielelläni tuosta tulee teettämään varsoja kun on niin kiva tamma kaikin puolin.

B.B. Excellent Excuse

Löysin upeat kuvat voikolle quarterhevosorille, ja enää minulta puuttui se ori jolle ne kuvat laitan. Birch Bark Ranchilta tuli myyntiin jokunen aika tämän jälkeen kasvatteja, joista löytyi mukavasukuinen orivarsa, jolla oli vielä mahdollisuus voikkoväriin. Ilman noita kuviakin olisin kyseisen orin ostanut, onhan sen sukukin juuri sopiva jalostuskäyttöä ajatellen. Exen mukana matkaan tuli myös toinen quarterhevosori, pidempisukuinen ja ihan yhtä toivottu lisä Hazardin hevoslaumaan.

HWA Fiery Dragonborn

Hazardissa oli vuonna 2014 ennestään vain yksi saddlebred, Willamina. Rotu oli itselleni vielä varsin tuntematon ja olin arka ostamaan Hazardiin lisää saddlebredeja. Minulle oli tarjottu jo aiemmin tekemääni ostotopaan Hawalaisia saddlebredvarsoja, mutten ollut uskaltanut sellaista ottaa kun en tiennyt mitä oikein senrotuisella hevosella tekisin. Kun Hawasta sitten tuli myöhemmin lisää myytäviä, oli minun pakko tehdä HETI tarjous varsasta jonka nimi oli Fiery Dragonborn. Olin pelannut Skyrimiä taukoamatta viimeisten kuukausien ajan, joten tottakai minun oli tehtävä tarjous Dragonbornista! Muistan kasvattajan kysyneen minulta miksi aiemmin myynnissä olleet varsat eivät olleen kelvanneet. En muista mitä vastasin, mutta en todellakaan kehdannut sanoa että olin halunnut orin pelkästään mielipuolisen Skyrim-fanittamisen takia. No, joka tapauksessa Dragonista on näin vuosien saatossa tullut Hazardin eniten jalostuksessa käytetty saddlebredori, ja muutenkin yksi suosikeistani niin nimen, ulkonäön, suvun kuin kaiken muunkin suhteen. Tämän orin jälkeen Hazardiin on tullut suuri määrä saddlebredeja niin Hawasta kuin muiltakin kasvattajilta, ja ehkä juuri nimen omaan sen ansiosta!

Tennesseenwalkereiden värit #2

Tein aikani kuluksi pienimuotoista tutkimusta tennesseenwalkereiden värien esiintyvyydestä IRL hevosissa. Otanta on tällä kertaa vain neljältä tallilta, ja esimerkiksi osa erikoisväreistä on jäänyt sen takia pois laskuista (hopea, hallakko...). Jos tämä aihe kiinnostaa muita harrastajia enemmältikin, voin tottakai tehdä laajempaa otantaa, jolloin näiden värien jakautuminen näkyy mahdollisimman realistisesti.

Tutkimiini talleihin sisältyy Falling Waters Farm, Holmes Farm Walkers, Lazy Sousa Ranch sekä Triangle B Walkers. Näistä muilla talleilla on melko sekaisin kaikkia perusvärejä, mutta Holmes Farm on erikoistunut nimenomaan voikkoväreihin. Tästä syystä jätin kyseisen tallin kasvattilistat koskematta, ja laskin mukaan vain heidän nykyiset ja entiset, aikuiset jalostushevosensa.

Alla listaa hevosten värien esiintymisestä tennesseenwalkereilla. Hevosia on laskujeni mukaan yhteensä 218 kappaletta.

Pohjavärit

Rautiaspohjaiset: 86

Ruunikkopohjaiset: 49

Mustapohjaiset: 83

Erikoisvärit

Päistärikkö: 6

Samppanja: 4

Kimo: 4

Voikko: 59 joista yksinkertaisia 45 ja kaksinkertaisia 14

Tobiano: 12

Frame: 3

Sabino/sabinonkaltainen: 1

Tovero: 2

Värit yksilöllisesti

Rautias: 32

Ruunikko: 25

Musta: 66

Rautiaanpäistärikkö: 2

Mustanpäistärikkö: 4

Samppanjanrautias: 1

Samppanjanruunikko: 2

Samppanjanmusta: 1

Rautiaankimo: 1

Mustankimo: 3

Voikko: 32

Ruunivoikko: 12

Mustanvoikko: 1

Cremello: 9

Perlino: 5

Rautias tobiano: 3

Ruunikko tobiano: 3

Musta tobiano: 6

Rautias frame overo: 2

Musta frame overo: 1

Musta sabino/sabinonkaltainen: 1

Rautias tovero: 2

Ruunivoikko tobiano: 2

Voikko tovero: 1

Voikko frame overo: 1

----------

Sen enempää tästä mitään yhteenvetoja tekemättä, mainittakoon mustien hevosten ilman mitään erikoisvärejä olevan edustettuna erittäin suurena joukkona (melkein kolmannes koko hevosmäärästä). Kun sitten katsoo voikkojen määrää (59), joista vain yksi on mustanvoikko, on osan näistä mustista pakko olla tunnistettu väärin. Uskaltaisinkin sanoa, että siellä on ehkä noin kymmenkunta mustanvoikkoa, jotka on tunnistettu väärin ihan "tavallisiksi" mustiksi.

----------

Noin muuten kun tätä listaa katsoo, näyttää lopputulema melko realistiselta sen suhteen mitä olen walkereiden värien esiintyvyydestä oppinut: 

• Rautias ja musta ovat yleisimmät pohjavärit, ja esiintyvät useimmiten ilman mitään erikoisvärejä.
• Erikoisväreistä sitten voikko ja tobiano ovat yleisimmät, perässä tulee heti samppanja.
• Muut erikoisvärit on sitten melkoisen harvinaisia, ja ne yleisemmätkin erikoisvärit esiintyvät useimmiten yksinkertaisina ja itsekseen.
• Kaksi erillistä erikoisväriä samassa hevosessa on harvinaista, mutta niitäkin löytyy useimmilta talleilta vähintään se yksi tai kaksi kappaletta.
• Kimo, joka useilla roduilla on kovinkin yleinen, on tennesseenwalkerilla todella harvinainen, mutta sitäkin esiintyy silloin tällöin.
• Hopeaa ja hallakkoa tässä listauksessa ei esiintynyt, ja ne ovatkin äärimmäisen harvinaisia. Niitäkin kuitenkin löytyy walkereilta, todennäköisesti kyseisten värien ollessa muutaman hassun sukulinjan varassa.

Hazardin kasvatit vuonna 2020

Taivastelin jo itsekseni tämän olleen Hazardin köyhin varsavuosi, mutta sitten katsoin listoja taaksepäin ja vuonna 2019 meillä näyttäisi syntyneen vain 12 varsaa. Mitä ihmettä minä silloin olen oikein touhunnut kun ei kerta kasvattamiseen painottuneellan tallilla ole syntynyt kuin yksi varsa kuukadessa? No, tänä vuonna ollaan sitten petrattu. Vieläkin varsalukema on vähän köyhä, mutta yhteensä 36 varsaa on ihan hyvä saavutus. Hevosia kun on sen verran paljon, että hyvä kun on ehtinyt panostaa aiempien vuosien kasvatteihinkin, pystynyt kisaamaan niillä, lisäilemään jotain tekstinpätkää sivuille sun muuta mukavaa. :)

Tässä Hazardin vuoden 2020 tilastoja. Olen ylpeä itsestäni kun olen saanut jopa viisi quarterkasvattia teetettyä. Tänä vuonna, niin kuin aiempinakin, tennesseenwalker on luvullisesti suurin kasvatusrotu, saddlebredin tullessa siellä perässä. Kasvatteja syntyi kahdeksasta eri rodusta, joka on itselleni vähän henkilökohtainen pettymys. Jospa sitten ensi vuonna saisi tuota kasvattikirjoa vielä laajemmaksi. Ja ainahan on olemassa myös takautuvasti syntyvät varsat.

Tennesseenwalker: 14

Saddlebred: 5

Quarterhevonen: 5

Kalliovuortenhevonen: 3

Morganinhevonen: 3

Georgian grande horse: 3

Paint: 2

Arabialainen täysiverinen: 1

Hazardin vuoden 2020 kasvattilista

Tässä vielä lyhyt lista omista tämän vuoden suosikkikasvateista. Mukana hieman kuvausta miksi kyseinen hevonen teki tiensä tälle listalle. :)

Hazard's Shoot To Thrill - tämä on ehkä itsestäänselvyys kun näkee tuon kuvat: hopeanmusta tobiano! Hopeavärit ovat heti voikkojen jälkeen ehdottomia suosikkejani hevosten väreissä. Vielä mukavampaa, kun suosikkivärin saa yhdistettyä suosikkirotuun.

Hazard's Metal Crüe - tälläkin väri on varsin ihana. Metallimusiikin ystävänä tykkään myös emälinjassa olevasta nimiteemasta, ja oikeastaan tämän emä on yksi aiemmin syntyneistä suosikkikasvateistani. Suku tällä tammalla on melkein kokonaan Hazardilaista, mutta isälinjaan on saatu ujutettua myös Ramyan hevosia.

HZ Lilitha - tämän isänisää Paris al Qismatia kuolasin joskus aiemmin. Sitten kun sen poika Khartoum oli myynnissä, minun oli pakko tarjota sille kotia. Lilitha onkin Khartoumin ja oman kasvattini Zabellen rakkauslapsi, ja ensimmäinen arabikasvattini todella pitkiin aikoihin. Suku Lilithalla on hyvin pitkälti kaikkialta muualta paitsi Hazardista, mikä on erittäin hyvä juttu kun ne omat evm-arabit on jo niin monen oman hevoseni suvuissa.

Sioux Ghost Dance - nimi ja väri. En minä muuten oikein tiedä, mikä juuri tässä orissa on niin erikoista. Kun mietin mieleenpainuneita hevosiani, tämä yksilö tulee aina mieleen. Ghost tuleekin varmasti näkymään jatkossa paljon Hazardin muuten kovin vähäisessä paint-kasvatuksessa.

Hazard's Dreamgardens - oikeastaan nimi ja väri tekee tästäkin erikoisen. Listan ensimmäisen Shoot To Thrillin tytär, joka myös hopeavärinen - tällä kertaa yhdistettynä voikkoon. Väriltään siis ehdoton lempparini!

Mexican Black Kingsnake - tämän vuoden viimeiseksi jäävä kasvatti. Omista kantahevosistani polveutuva lyhytsukuinen komistus, jolla on varma tulevaisuus ainakin Hazardin omassa jalostusohjelmassa. Myös tällä orilla niin nimi kuin värikin nappaa täysillä. Ehkä olen vain niin pinnallinen ihminen, kun suurin osa suosikeistani on valikoitunut näinkin löyhin perustein... :D

Hazardin kasvatusroduista #1: georgian grande horse

Vuonna 2014 selasin hevosmaailma.netin rotuesittelyitä, varsinkin amerikkalaisten rotujen lista oli mielestäni älyttömän mielenkiintoinen. Sieltä muistan ihailleeni muun muassa colorado rangereita, missourinfoxtrottereita sekä morganinhevosia. Olin vasta perustanut Hazardin, siellä minulla oli saddlebredtamma Willamina sekä kalliovuortenhevosori Ackley. Saattoi siellä olla myös pari quarteria, arabia, morgania ja enkkutäykkiäkin jo siinä vaiheessa jos oikein muistan. Halusin silloin jonkin sellaisen kasvatusrodun, jonka kanssa voisin nyhjätä itsekseni, ja georgian grande nousi mieleeni yhä uudelleen ja uudelleen. Muistaakseni hevosmaailma.netin sivulla ei ollut kuvia kyseisen rodun edustajista, mutta mielessäni kuvittelin aivan mahdottoman upean näköisen hevosen, olihan kyseessä saddlebredin ja friisiläisen risteytys.

Georgian grandeenhan voi käyttää toki rajatusti muitakin kylmäverirotuja, mutta useimmiten kyseessä on kuitenkin saddlebredin ja friisiläisen risteytys. Alkuun minulla oli ongelmia kuvapolitiikan suhteen, mutta olen käyttänyt tähän päivään mennessä omilla virtuaalisilla georgian grandeillani loppuunsa ihan minkä tahansa rotuisen hevosen kuvia, kunhan yksilö on muistuttanut joko saddlebredia, friisiläistä, jotain satunnaista kylmäveristä tai näiden risteytystä. Silloin, kun minä toin ensimmäisen georgian grandetammani Poquosonin, oli rotu monelle virtuaalihevosharrastajalle varsin tuntematon. Satunnaisilla kasvattajilla oli satunnaisia yksilöitä, mutta kukaan ei tuntunut olleen varsinaisesti perehtynyt tuon rodun kasvatukseen. Hazard lieneekin ensimmäisiä virtuaalitalleja, joissa kyseista rotua kasvatetaan suuremminkin.

Virtuaalisen ratsastajainliiton rotusivulta löytyy lista, jossa näkyy rekisteröityjen hevosten määrä vuosittain. Harmiksi lista pysähtyy vuoteen 2014, mutta siitä eteenpäin olen itse kasvatellut näitä Hazardissa. Kuitenkin tuolta on selvästi nähtävissä, että ennen vuotta 2015 rodun edustajia on rekisteröity vain 20 kappaletta, ja nyt tähän päivään mennessä niitä on yhteensä 126 kappaletta. Liiton kasvattajalistalta löytyy neljä kasvatusliitettä, joista kaksi kuuluu Hazardille. Yksi on Namyshillin, jossa rotua on kasvatettu siinä missä muitakin, eikä kyseinen talli ole painottunut niinkään yksinomaan georgian grandejen kasvatukseen. Sitten löytyy meidän yhteistyötallimme Encore.

Kics on tehnyt loistavaa työtä rodun esille tuomisessa, ja hänellä on upeita georgian grandeja joiden jälkeläisiä on useammalla eri harrastajalla. Encoresta löytyykin erittäin kauniita, piirrettyjä yksilöitä, jotka ovat kaapineet meriittejä sieltä sun täältä. Olen itse pyrkinyt Hazardilaisteni kanssa samalla tavalla laatispalkinnoille, mutta tähän asti ollaan edetty todella hitaasti. Joka tapauksessa, näillä näkymin virtuaalimaailmassa lienee vain kaksi aktiivista georgian grandejen kasvattajaa, ja lisää olisi kiva saada. Ainakin itse ostaisin mielelläni hevosen varsinkin tuoreemmasta suvusta, nyt kun omilla hevosilla on kaikilla samat nimet siellä suvuissa, ja sinällään yksin näiden kanssa nyhjääminen alkaa jo maistua puulta näin kuuden vuoden jälkeen...

----------

Voisin sanoa georgian granden olevan suosikkihevosrotuni, ja jos harrastaisin vielä IRL hevosia ja olisin älyttömän rikas, haluaisin välttämättä juuri tämänrotuisen hevosen itselleni.

Jos täällä on muuten Lost-faneja, jaksossa What Kate Did esiintyvä musta hevonen on georgian grande ;)

Kesän hevoshankintoja

Ajattelin esitellä alla muutaman Hazardin tämänkesäisen hevoshankinnan. En muista milloin olen viimeksi ostanut suvullista hevosta toiselta harrastajalta, pitänee siihen paneutua sitten syksyllä. Näin kesän aikaan olen kuitenkin tuonut itselleni useamman uuden, evm-sukuisen hevosen. Nämä yksilöt tulevat todellakin tarpeeseen, ja ovatkin tuotu suurimmalti osin ihan vain jalostuskäyttöä ajatellen. Tämänkertaiseen tuontilaumaan olen erityisen tyytyväinen, vaikkakin minulle kovin tyypillisesti suurimmalta osalta puuttuu sivuiltaan vielä keksitty suku. Se kyllä tulee vielä itse kunkin sivuille viimeistään siinä vaiheessa kun joku muu harrastaja keksii lainata näitä jalostuskäyttöön. :)

----------

qh-t.Lizzie Quick Gun & qh-t.Dora Dynamite - Tämän kaksikon toin tarkoituksena saattaa vihdoin osa Hazardin vanhemmista evm-quartertammoista vihdoin vihreämmille laidunmaille. Oman jalostusmateriaalin ollessa vielä kovin vähäistä quarterhevosten osalta tulen luultavasti tuomaan tulevina kuukausina vielä muutaman muunkin uuden tamman itselleni. Myös pari oria uupuisi laumasta, tavoitteena karsia myös vanhemmista oreista pois ne joille en koe enää käyttöä. Jostain syystä en ole kokenut tarpeelliseksi jättää kauheammin varsoja omaan käyttööni vanhemmasta quarterkannastani, ja toivonkin näiden kahden tamman sekä niitä seuraavien quartertuontien kanssa saavani tehtyä tähän asiaan muutoksen.

twh-o.Bad Company - Myös tennesseenwalkereiden kanssa olisi tarkoitus uudistaa tuontihevoskantaa, ja uusien hevosten myötä niitä vanhempia, tarpeettomaksi jääviä saisi siirrettyä vihdoin kuoppaan. Walkereiden kanssa minulla on sellainen ongelma, että useamman orin kanssa on laatuarvostelutavoitteita, jonka takia näiden kanssa tullaan puuhaamaan vielä pitkään. Siitä huolimatta oli jo aika saada joukon jatkoksi ainakin yksi uusi ori, ja tästä syystä toin Bad Companyn. Orin väriksi tuli päistärikkö sen takia, että nyt tallin päistärikkölinjat polveutuvat vain parista hassusta hevosesta. Näin saadaan sukuihinkin vaihtelua, kun ei tarvitse aina käyttää niitä samoja hevosia jos haluaa nimenomaan päistärikön varsan.

twh-t.Lemon Moringa & twh-t.Stargazer - Tämän tammakaksikon tulevaisuudentavoitteisiin kuuluu puhtaasti jalostuskäyttö. Lemon Moringalla saatan kilpailla tai sitten en, ainakin tammalla on todella kiva nimi ja teema tämän varsoille on jo tiedossa. Molempien tammojen kohdalla halusin toteuttaa ihan vaan "tylsät" perusvärit, vaikkakin Stargazerin kimo väritys on kovin harvinainen ainakin irl-walkereiden keskuudessa. Vihdoin saan siirrettyä pari vanhempaa evm-walkertammaa kuoppaan, ihan vain koska ne eivät inspaa enkä raaski niitä eteenpäinkään myydä sivujen häviämisen uhalla. Näiden kahden kohdalla olen tehnyt jo hyvin jalostussuunnitelmia, ja sekä Lemon Moringa että Stargazer tullaan taatusti näkemään vielä pitkään Hazardin walkersuvuissa.

ox-o.Sanguine Craving ox - Tavoitteenani on pikkuhiljaa paikata myös Hazardin alkuperäinen arabikanta tuomalla vanhojen hevosten tilalle uusia, enemmän domestic-linjaisen nimen omaavia. Kaikki Hazardin arabit kun sattuvat olemaan domesticeja mutta nimet sitten vähän enemmän sellaisia perinteisiä arabinimiä. Sanguine Craving on sellainen minun oma pikku vampyyri, komea musta otus joka tulee näkymään ainakin meidän nsh-jalostuksessa. Nimen lisäksi myös painote orilla on entisistä Hazardilaisista poikkeava: tarkoituksenani kun on pikkuhiljaa vaihtaa kaikkien arabieni aikaisempi koulupainote askellajeihin (ARJ:n ylläpitäjänä minun ehkä pitäisi olla esimerkkinä, mutta kun en laatiksiinkaan ole näitä viemässä niin ehkä tällä kertaa se koulun ja askellajien sekakisaus on ihan hyväksyttävää... :D).

morg-t.Stardust Highway - Tämä tamma oli minulla pöytälaatikossa valmiina tuontina kolme vuotta, rotuna tosin oli silloin saddlebred. Ottaen huomioon, että Hazardissa oli viisi evm-sukuista morganoria ja vain yksi tamma (parhaimpana aikana evm-tammoja on ollut yhtäaikaa vain kaksi kappaletta), oli ihan hyvä päätös tuoda nyt sitten ainakin yksi morgantamma ihan vain jalostuskäyttöön. Ehkä me tullaan kisaamaankin, aika sen sitten näyttää mitenkä tuo oikein innostaa. Joka tapauksessa, löysin upeat morgantamman kuvat mutta nimipää löi ihan tyhjää. Onneksi minulla sattui lojumaan silloin pöydällä virtuaalihevosiin liittyviä muistiinpanoja sisältävä vihko, jonka uumenissa Stardust Highway -niminen tuontitamma oli jo tuhottoman pitkän ajan odotellut käyttöön pääsyä. Sainkin sitten samalla hyödynnettyä sekä käyttämättömän tuonnin että upean morgankuvan. Erittäin kätevää. :)

Talliesittely: Daystar Farm

Miniatyyrihevosinnostus iski. Tai no on se jo ollut päällä pidemmänkin aikaa. Kuvalupien metsästys on välillä sanonko mistä, mutta joskus se on onneksi ihan palkitsevaa. Siirsin omat muutamat minini Hazardista aikoinaan Daystar Farmille, joka kantoi aiemmin nimeä Daystar Pony Stud ja kasvatti ratsuponeja. Eihän minua ratsuponit jaksaneet kovin kauaa kiinnostaa, onhan miniatyyrihevoset nyt paljon hauskemman näköisiä vaikken oikein tiedäkään mitä ihmettä minä näillä nyt teen. Jalostuskäyttöä ja rodun kannan säilyttelyä näin omalta osalta jos en mitään sen kummoisempaa keksi. Mutta tosiaan, pidemmittä puheitta:

Daystar Farm

Tämän postauksen aikaan tallin sivut näyttävät minulle itselleni varsin tyypillisiltä: etusivu ja esittelysivu huutavat tyhjyyttään, kasvatussivulla on vain myyntiehdot mutta hevoslista on ajantasainen, samoin itse hevossivut. Itse asiassa ne hevosethan ovat minulle virtuaalitallissa se tärkein asia. Se, miksi nämä nyt sitten ei ole vain yksityisinä lojumassa pitkin internettiä vaan ihan on pitänyt tallikin näille tehdä, johtuu tasan siitä että koko homma vaikuttaa silloin yhtenäisemmältä.

Talliin on syntynyt jo yksi kasvatti, ja lisää on tulossa kunhan suunnittelen seuraavat yhdistelmät. Jos jollain on minejä myytävänä niin saa vinkata. Periaatteessa tiedän kaikki kasvattajat, ja pitäneekin olla tulevaisuudessa yhteyksissä että saan talliin täytettä. Tällä hetkellä kun kasvatustoiminta vähän seisoo oman jalostusmateriaalin puutteen takia...

©Little America Miniature Horses

Siinä se nyt kuitenkin on, minun oma pikku miniatyyrihevosprojekti. Kyllä tästä vielä ajan kanssa hyvä tulee, minä kun tykkään puuhastella tallieni kanssa hitaasti mutta varmasti. Mieluummin hitaasti etenevät tavoitteet ja toiminta sekä pitkäikäinen talli kuin suunnaton viuhtominen ja äkillinen loppuunpalaminen minkä koin puoliveristen kanssa harrastaessani.

Tennesseenwalkereiden värit

Tennesseenwalkerillahan on sallittu periaatteessa kaikki värit lukuunottamatta tiikerinkirjavuutta. Seuraavat värit ovat sallittuja rodun värikirjossa, ja niistä löytyy myös oikean elämän esimerkit. Linkkailen tähän omia virtuaalihevosiani ja niiden kuvia, koska niihin on saatu luvat enkä muista välttämättä kaikkien hevosten oikeita nimiä (niitä saa toki kysyä jos jää kiinnostamaan). Jatkossa tulen kuitenkin perehtymään tarkemmin useimpiin näistä väreistä, niiden esiintymiseen niin oikeassa elämässä kuin virtuaalimaailmassakin ja vähän pohdiskelemaan yleisesti aiheeseen liittyviä asioita.

En ala tässä vaiheessa selittämään väreistä sen enempää teoriaa. Käytännössä kuitenkin erikoisvärit voivat esiintyä yksinkertaisina, kaksinkertaisina tai keskenään toistensa kanssa, kirjavuuskuviot mukaan lukien. Tämän postauksen tarkoitus onkin lähinnä esittää koko tennesseenwalkereiden värikirjo, ehkä joku kiinnostuukin rodusta kun katselee näitä kauniita, monenkirjavia yksilöitä... :)

Perusvärit

ruunikko

musta

rautias

Erikoisvärit

päistärikkö

samppanja

voikko

hallakko

kimo

hopea

Kuvioinnit

tovero (kuvan hevonen tobiano + sabino)

frame overo

sabino

tobiano

Miksi ostin juuri tämän hevosen #1

Suurimmalti osin minulla on aina joku pätevä syy ostaa virtuaalihevonen. Joissain tapauksissa kyseessä on ihan heräteostos, mutta useimmiten ostamani hevoset sekä teettämäni yhdistelmät on hankittu jotain tarkoitusta varten. Alla muutama hevonen ja perustelut miksi päädyin juuri sen yksilön hankintaan, jatkan listaa jossain vaiheessa toisessa postauksessa kun noita hevosia löytyy kuitenkin useampi sata jo pelkästään Hazardista.

Tässä ensimmäisessä postauksessa perehdytään Hazardin "muut rodut" kategoriaan osuviin yksilöihin.

ox-o.TH's Prostjanie ox

Tämän hevosen ostin Alegresta. Etsinnässä oli jonkin aikaa ollut 1-polvinen arabiori, mutta mitään juuri sellaista mikä nappaa kunnolla ei ollut löytynyt. Prostjanie vaikutti omaan jalostusohjelmaani täydelliseltä valinnalta, sillä se oli jo vähän vanhempi herra, ja molemmat vanhemmat ainakin minulle tuiki tuntemattomia nimiä. Ei siis luulisi olevan vaaraa että sukulaisten nimet toistuisivat liian helposti tämän orin jälkikasvun kohdalla.

rmh-t.Knoxdale Maple Leaf

Tämän tamman ostin yhtä aikaa toisen kalliovuortenhevosen Knoxdale Apricotin kanssa. Rotu on kovin harvinainen, ja varsinaisia kasvattajia löytyy sitäkin harvemmasta. Itselläni löytyi yksipolvinen ori vailla morsianta, joten päädyin ostamaan Knoxdalesta saman tien kaksi yksipolvista tammaa. Juuri Maple Leafin kohdalla ostopäätökseen vaikutti toki myös mahdollinen voikko väritys, vaikka hetken ehdinkin sen takia jännittää löytäisinkö minä sille ollenkaan kuvia.

morg-o.Deep Maroon

Tämä oli tilausvarsa, kun etsinnässä oli morganinhevosia (taisi olla muitakin rotuja etsinnässä). Isäori on niin näyttävä ilmestys että siitä oli pakko saada varsa. Emä on saman harrastajan omistuksessa, ja siltä Deep Maroonille tuleekin tuo nimiteema. Se, että molemmat vanhemmat ovat Arcadian kasvatteja on suuri plussa, vaikka ovathan nuo "taustoistaan" huolimatta molemmat varsin hienoja hevosia noin muutenkin.

morg-o.Arcadia Sergeant Stiglitz

Tämän oriherran ostin Ravenwood Ranchilta, joka möi ylimääräisiä hevosia pois. Minulla oli tallissa jo Stiglitzin tammavarsa, joten oli ihan hyvä ratkaisu tarjota isälle kotia jotta sen sivut ei ainakaan häviäisi minun tiedostani. Vielä suurempi syy juuri tämän orin ostoon kuitenkin oli, että sain vihdoin oman Arcadialaisen! Olen ihaillut Arcadia Morgansia koko virtuaaliharrastukseni ajan, mutten kasvattanut vielä morganinhevosia tallin olemassaolon aikana. Stiglitz onkin siinä mielessä minulle aivan erityinen hevonen, ja yksi ehdottomista suosikeistani.

morg-t.Glamglare Quantum

Tämän tamman ostin Ramya Ranchilta, kun talli vähensi hevosmäärää reippaalla kädellä. Kaunis väri ja itselleni tuntemattomampi suku oli ratkaisevia tekijöitä ostotarjoustani ajatellen. Ja pitäähän tallista myös löytyä yksi Glamglarelainen morgan.

nsh-o.RWR Call of Duty

Ravenwood Ranchin kasvatit ovat aina varsin upeita. Tämän orin vanhemmat olivat molemmat erittäin hienon näköisiä ja sukuisia hevosia, ja voikkovärin mahdollisuus on aina suurta plussaa. Ei sillä etteikö nimikin olisi ollut suuressa osassa siinä miksi ihastuin juuri tähän oriin. Call of Duty -pelisarjan suurkuluttajana tämä varsa olisi ollut pakko saada vaikka rotu olisi ollut aivan väärä. Onneksi national show horse kuitenkin kuuluu rotuna Hazardin vakioarsenaaliin. Tämän orin jälkeläisille on ainakin helppo keksiä nimiä kun sitä nimiteemaa ei tarvitse kauan pähkäillä...

ph-o.Blue Whitsun Moon

Mitä tästä nyt voisi sanoa... nimi, väri, suku, kaikki tässä orissa vaan nappaa. Harmiksi minulla itselläni ei ole tälle sopivia tammoja, mutta kyllä poika pääsee vielä jalostuskäyttöön. on se vaan niin hieno. En muista olinko varsinaisesti etsimässä juuri paint-hevosia vai vaan yleisesti harvinaisia, mutta tämän orin kohdalla en voinut olla tarjoamatta kotia kun kasvattaja sen minulle näytti.

ara-ap-t.Mazarin Rico

Tällä tammalla ei arabiveriprosentti varsinaisesti riitä siihen että sitä virallisesti voisi kutsua ara-appaloosaksi. Toisen polven jälkeläisillä sitten riittäisi puhtaisiin arabeihin yhdistettynä. Kuviahan näille on kamalan hankala löytää, mutta hiljaa mielessäni unelmoin, että Hazardissa olisi jonain päivänä vielä pienimuotoista ara-appaloosakasvatusta.

Harvinaisten rotujen nimeämissääntöjä

Jos jossain olen tarkka, niin hevosten rodunmuikaisessa nimeämisessä. Periaatteessa en anna nimen vaikuttaa hevosen ostoon/myyntiin, mutta omat, kotiinjäävät kasvatit pyrin nimeämään säännösten mukaan. Kirjoitusasun suhteen olen kotiinjäävien kasvattien kohdalla tiukka, mutta esimerkiksi nimen sallittuja kirjainmääriä saatan ylitellä huoletta (20 merkkiä vaan on joskus ihan liian lyhyt, oli siellä mukana kasvattajaliite tai ei). Kokosin alle niin omaksi muistin virkistykseksi kuin noin muutenkin muutamien harvinaisten (lähinnä amerikkalaisten) rotujen nimeämissääntöjä sekä yleisiä tapoja nimetä hevonen.

American miniature horse

• Nimi ei saa olla sama/liian samankaltainen kuin jo rodun rekisterissä olevalla hevosella.
• Nimeä ei voi muuttaa jälkikäteen, mutta jos geenitestin jälkeen hevosen vanhempi muuttuu, ja hevosella itsellään on nimessä vanhempansa nimi (esim. isä Imperial, varsa Imperial's Pride), on tämä osa nimestä muutettava/poistettava.
• Nimi ei saa olla loukkaava mitään rotua, uskontoa taikka kansallista alkuperää kohtaan. Mikäli nimi on loukkaava, rekisteri voi myöhemmin vaatia tätä osaa nimestä muutettavan/poistettavan.
• Tiettävästi rodulla ei ole varsinaisia rajoituksia nimen pituuden, erikoismerkkien ym. suhteen.

Virtuaalimaailmassa miniatyyrihevoset on nimetty yleensä jollain yksi- tai kaksiosaisella nimellä, asialla tai sanonnalla. Myös muutama My Little Pony -hahmon nimi näyttää joukosta löytyvän. Suurin osa hevosista näyttäisi olevan nimetty englanniksi, mutta myös suomenkielisiä nimiä löytyy (esimerkiksi Muljulandian kasvatit).

Georgian grande horse

• Tiettävästi rodulla ei ole varsinaisia sääntöjä/rajoituksia hevosen nimeämistä koskien. Ainoastaan rekisteröintihakemuksessa mainitaan nimen kohdalla "vältäthän yksisanaisia nimiä".
• IRL-rekisteristä löytyy yhdestä neljään osaan sisältäviä nimiä, yksiosaisilla kaikilla on myös kasvattajaliite. Nimet ovat pääosin englanninkielisiä, ja melko perinteisiä (Beautiful Star, Cherokee, Red Admiral).

Virtuaalimaalman harvat georgian grandet on nimetty melko samalla lailla kuin IRL-rotutoverinsakin. Itse käytän muotoa Nimi of Hazard kasvateillani, vaikka tämä poikkeaakin IRL-tyylistä nimetä rodun edustaja.

Kalliovuortenhevonen

• Nimen on oltava enintään 30 merkin mittainen, välilyönnit lukuunottaen.
• Tiettävästi rodulla ei ole muita varsinaisia rajoitteita nimeämisen suhteen.
• IRL-hevoset ovat nimetty melko "perinteisesti", (Sundance, Millionaire's Roe).

Virtuaalimaailman kalliovuortenhevoset on nimetty pääosin melko samantyylisesti kuin IRL-rotutoverinsakin.

Mangalarga

• Nimen on oltava kaksiosainen: hevosen oma nimi, sekä kasvattajatunnus. Yleensä kasvattajatunnus on hevosen kasvattaneen tallin nimi. Kasvattajanimi voi olla hevosen oman nimen edessä tai takana. Kasvattajanimeksi käy niin tallin nimi, kuin esimerkiksi kirjainlyhenne.
• Mikäli kasvattajanimi on hevosen nimen takana, tulee väliin yleensä da, do tai de (of portugaliksi). Sana määräytyy kasvattajanimen mukaan (maskuliininen: do, feminiininen: da, neutraali: de).
• Pääosin mangalargat nimetään portugaliksi, vaikka tiettävästi nimen kieltä ei ole varsinaisesti rajoitettu.

Virtuaalimaailmassa pääosin suvulliset hevoset on nimetty kasvattajanimen kera. Suvuttomista hevosista löytyy muutamia yksiosaisia nimiä (esimerkiksi Hazardista näitä löytyi aktiivisemman mangalargakasvatuksen aikaan).

Missourinfoxtrotter

• Nimi ei saa olla sama/liian samankaltainen kuin jo rodun rekisterissä olevalla hevosella.
• Nimen on oltava enintään 30 merkin mittainen, välilyönnit lukuunottaen.
• Nimi on mahdollista muuttaa, mikäli hevonen ei ole saanut jälkikasvua taikka sillä ei ole pysyviä merkintöjä rotujärjestön kilpailurekistrissä.

Virtuaalimaailmassa missourinfoxtrotterit on nimetty melko perinteiseen amerikkalaistyyliin. Suurin osa (ellei kaikki) foxtrottereista on tiettävästi nimetty englannin kielellä, joukosta löytyy niin yksiosaisia nimiä kuin erilaisia sanontojakin.

Miksi harvinaiset on minun juttuni

Suoraan sanottuna olen jo pidemmän aikaa pohtinut, miksi virtuaaliharrastusta koskien suorastaan välttelen suomenhevosia (joo, vaikka minulla suokkitalli onkin...), ja kasvatan mieluummin niitä vinkuintian kieroselkäisiä kaljupääponeja. Viimein tajusin miksi noin yleinen ja rikas rotu ei minua kovinkaan sytytä. Harrastajia suokkien parissa on yksinkertaisesti ihan liikaa.

Virtuaalihevoset on pikkuhiljaa kuoleva harrastus, ja perinteiset pikseliponit ovat tuntuneet salakavalasti siirtyneen esimerkiksi Instagramiin. Harrastajia löytyy kuitenkin yhä mukava määrä, ja joka lähtöön on jotakin: niin tallia, hevosrotua kuin painotuslajiakin. Vaikka harrastajat tuntuvatkin valittavan sitä porukan vähyyttä, minua tämä ei hetkauta. Mutta hei, olenhan introvertti enkä edes netissä nimimerkin takana osaa olla mikään sosiaalisesti lahjakas tapaus saatika nauttia jatkuvasta kanssakäymisestä muiden harrastajien kanssa. Tekstin ei ole tarkoitus olla muita harrastajia haukkuva, vaan vähän pohjustusta siihen miksi en nauti yleisten rotujen kasvattamisesta yhtä paljon kuin harvinaisten kanssa puuhastelusta.

Kun olen ostamassa suomenhevosta, tulee ostotopaan kahdenkymmenen eri kasvattajan myyntihevosehdokkaat, joista pitäisi valikoida itselleen sopivat. Harvinaisia ostaessa vastauksia tulee ehkä viisi, riippuen rodusta. Viimeisimpään tennesseenwalkereiden ostotopaani tuli vain kaksi vastausta: nämä kahdelta pidemmän linjan kasvattajalta. Muilla kun on lähinnä vaan yksittäisiä rodun edustajia, joilla on itselleni jo liian käytetyt suvut. Silti minusta oli kivempaa shoppailla walkereita: niiden suvut oli minulle tuttuja, ja kasvattajat sellaisia joiden hevoset ennestään tiesin (Ionicista ostamani walkerin kanssa tosin piti pyytää kasvattajalta apua kun en minä niin monipuolisista ja kivoista suvuista osannut itselleni sopivaa yhdistelmää valita). Suokkipiireissä olen ihan pihalla, en tiedä suvuista mitään ja harrastajat ovat lähinnä samaa harmaata massaa  minulle. Tähän syy yksinkertaisesti se, että suokkikasvattajia vaan on niin paljon.

Jos minun pitäisi nimetä kymmenen suokkikasvattajaa, ei päähäni tulisi kuin ehkä pari hassua nimeä. Kyllähän nämä ihmiset pyörivät foorumeilla ja ovat jatkuvasti suoraan edessäni, mutta en minä vaan muista heitä kaikkia. Kun minun taas pitäisi nimetä kymmenen harvinaisten kasvattajaa, tietäisin heti kaikki kymmenen nimimerkkiä, näiden tallien nimet ja niiden kasvatusrodut lähes tarkalleen. Harvinaisten piireissä toiminta on niin hiljaista ja rauhallista, ja muihin kasvattajiin on helpompi tutustua kun sitä porukkaa ei ole liiaksi asti. Ei sillä, ettäkö epäsosiaalisena ihmisenä kauheasti muihin tutustuisin, mutta esimerkiksi yhteistyö on helpompaa harvinaisten kasvattajien kanssa, kun niissä piireissä ei pidetä kiirettä, hevosilla kisataan jos kisataan ja arvostetuimpia toimintoja on hevosten suvun jatkaminen joka minusta on mielekkäintä koko virtuaaliharrastuksessa. Ja mikä parasta, kasvattajat eivät höngi niskaan jos sivuilla ei tapahdu mitään, mutta ovat kuitenkin iloisia jos kasvattien kuulumisia heille silloin tällöin päivittelee.

Ettei tämä teksti nyt menisi vain suokeista marisemiseen, on sama kasvattajien paljous ja oma stressitasoni nousu huomattavissa myös puoliveripiireissä liikkuessa. Tämä ei kuitenkaan niin pahasti kun esimerkiksi eri puoliverikantakirjoihin lajittelu levittää jo vähän harrastajia talleineen ympäriinsä. Helpompi muistaa erikseen kwpn- ja holsteintallit kuin sekalaisia puokkeja kasvattavat tallit. Harmillista mutta totta.

Kaikesta huolimatta nautin virtuaaliharrastuksesta täysin siemauksin, mutta esimerkiksi tuuliviirimäisestä kiinnostuksestani johtuen harvinaiset hevoset tuntuvat kaikista turvallisimmalta. Nytkin Hazardin sivujensiirron aikaan en oikeastaan edes välitä, vaikka hevosten sivut ovat ihan retuperällä, osalle kasvattajista ei ole ilmoitettu uusia sivuja ja niin edelleen. Suokki- ja puokkitallieni kanssa stressaan nyt jatkuvaan milloin kasvattajat ottavat hevosensa takaisin kun niiden sivuilla ei tapahdu mitään, ja en ole oikein noista niidenkään sivumuutoksista saanut ilmoiteltua kuin muutamille kasvattajille. Ja stressin allahan en tästä harrastuksesta oikein nauti. Siksi olenkin nyt nyhrännyt viime ajat vain Hazardin kanssa.

Mikä kiinnostaa juuri nyt?

Suhteeni virtuaalihevosiin on jatkuvasti hyvin ailahtelevainen. Välillä mikään ei kiinnosta, joskus taas puuhastelen jonkun tallin parissa innoissani viikkosotalla ja jätän muut projektit sen varjoon. Sitten taas vaihdan tallia johon panostan, ja se äsken niin kiva talliprojekti saa seisoa pari kuukautta koskemattomana kunnes innostus siihen joskus taas palaa. Mikä virtuaalimaailmassa sitten juuri nyt kiinnostaa minua? Entä mihin en jaksa keskittyä tällä hetkellä lähes ollenkaan?

Harvinaiset hevoset
Joskus ne on ihan sieltä jostain, kun kuvia ei välttämättä löydy mistään, jalostusmateriaalista puhumattakaan. Jollain tapaa harvinaiset kuitenkin antavat eniten kun on kyse hevoskasvatuksesta: kaikki hevoset ovat merkittäviä yksilöitä jalostusta ajatellen, ja jo pienellä vaivannäöllä saa ne omat hevosensa jo näkymään siellä omanrotuistensa sukutauluissa. Mikä olisikaan hienompaa kuin nähdä, että sinun omistuksessasi olevat hevoset ovat jossain siellä kuudennessa polvessa, jonkun toisen kasvattajan hevosten suvuissa?

Värijalostus
Suorastaan kutkuttava tunne suunnitella jonkin erittäin väririkkaan rodun seuraavia varsaryppäitä, joissa varsat pääsevät jatkamaan vanhempiensa kauniita värilinjoja. Miten olisi esimerkiksi samppanjanvoikko tovero tennesseenwalker? (harmiksi tällaiselle ei löydy itseltäni mitään kuvia, voisihan sitä aina piirtää jos tänne asti päästään). Ihan perusvärisetkin sukulinjat on kivoja, esimerkiksi pelkästään mustia hevosia omaava emälinja (ja nythän ei tosiaan puhuta roduista joilla musta on se ainoa väri).

Pitkät suvut
Oli rotu mikä tahansa, on pitkät suvut oikeastaan aina kiinnostavia. Varsinkin silloin kun sieltä löytyy itselle ennen tuntemattomia nimiä. Harvinaisten kohdalla harmiksi vaan tuntuu menevän siihen, että siellä tietyillä roduilla on vaan ne tietyt nimet joka hevosen suvussa. No, onneksi on olemassa evm-sukuiset ja ainakin yksi innokas hevosten tuoja ja uusien sukulinjojen jalostaja, jolla on lopulta tähtäimessä ne pitkäsukuiset ihanuudet.