perjantai 24. heinäkuuta 2020

Kesän hevoshankintoja

Ajattelin esitellä alla muutaman Hazardin tämänkesäisen hevoshankinnan. En muista milloin olen viimeksi ostanut suvullista hevosta toiselta harrastajalta, pitänee siihen paneutua sitten syksyllä. Näin kesän aikaan olen kuitenkin tuonut itselleni useamman uuden, evm-sukuisen hevosen. Nämä yksilöt tulevat todellakin tarpeeseen, ja ovatkin tuotu suurimmalti osin ihan vain jalostuskäyttöä ajatellen. Tämänkertaiseen tuontilaumaan olen erityisen tyytyväinen, vaikkakin minulle kovin tyypillisesti suurimmalta osalta puuttuu sivuiltaan vielä keksitty suku. Se kyllä tulee vielä itse kunkin sivuille viimeistään siinä vaiheessa kun joku muu harrastaja keksii lainata näitä jalostuskäyttöön. :)


----------


qh-t.Lizzie Quick Gun & qh-t.Dora Dynamite - Tämän kaksikon toin tarkoituksena saattaa vihdoin osa Hazardin vanhemmista evm-quartertammoista vihdoin vihreämmille laidunmaille. Oman jalostusmateriaalin ollessa vielä kovin vähäistä quarterhevosten osalta tulen luultavasti tuomaan tulevina kuukausina vielä muutaman muunkin uuden tamman itselleni. Myös pari oria uupuisi laumasta, tavoitteena karsia myös vanhemmista oreista pois ne joille en koe enää käyttöä. Jostain syystä en ole kokenut tarpeelliseksi jättää kauheammin varsoja omaan käyttööni vanhemmasta quarterkannastani, ja toivonkin näiden kahden tamman sekä niitä seuraavien quartertuontien kanssa saavani tehtyä tähän asiaan muutoksen.

twh-o.Bad Company - Myös tennesseenwalkereiden kanssa olisi tarkoitus uudistaa tuontihevoskantaa, ja uusien hevosten myötä niitä vanhempia, tarpeettomaksi jääviä saisi siirrettyä vihdoin kuoppaan. Walkereiden kanssa minulla on sellainen ongelma, että useamman orin kanssa on laatuarvostelutavoitteita, jonka takia näiden kanssa tullaan puuhaamaan vielä pitkään. Siitä huolimatta oli jo aika saada joukon jatkoksi ainakin yksi uusi ori, ja tästä syystä toin Bad Companyn. Orin väriksi tuli päistärikkö sen takia, että nyt tallin päistärikkölinjat polveutuvat vain parista hassusta hevosesta. Näin saadaan sukuihinkin vaihtelua, kun ei tarvitse aina käyttää niitä samoja hevosia jos haluaa nimenomaan päistärikön varsan.

twh-t.Lemon Moringa & twh-t.Stargazer - Tämän tammakaksikon tulevaisuudentavoitteisiin kuuluu puhtaasti jalostuskäyttö. Lemon Moringalla saatan kilpailla tai sitten en, ainakin tammalla on todella kiva nimi ja teema tämän varsoille on jo tiedossa. Molempien tammojen kohdalla halusin toteuttaa ihan vaan "tylsät" perusvärit, vaikkakin Stargazerin kimo väritys on kovin harvinainen ainakin irl-walkereiden keskuudessa. Vihdoin saan siirrettyä pari vanhempaa evm-walkertammaa kuoppaan, ihan vain koska ne eivät inspaa enkä raaski niitä eteenpäinkään myydä sivujen häviämisen uhalla. Näiden kahden kohdalla olen tehnyt jo hyvin jalostussuunnitelmia, ja sekä Lemon Moringa että Stargazer tullaan taatusti näkemään vielä pitkään Hazardin walkersuvuissa.

ox-o.Sanguine Craving ox - Tavoitteenani on pikkuhiljaa paikata myös Hazardin alkuperäinen arabikanta tuomalla vanhojen hevosten tilalle uusia, enemmän domestic-linjaisen nimen omaavia. Kaikki Hazardin arabit kun sattuvat olemaan domesticeja mutta nimet sitten vähän enemmän sellaisia perinteisiä arabinimiä. Sanguine Craving on sellainen minun oma pikku vampyyri, komea musta otus joka tulee näkymään ainakin meidän nsh-jalostuksessa. Nimen lisäksi myös painote orilla on entisistä Hazardilaisista poikkeava: tarkoituksenani kun on pikkuhiljaa vaihtaa kaikkien arabieni aikaisempi koulupainote askellajeihin (ARJ:n ylläpitäjänä minun ehkä pitäisi olla esimerkkinä, mutta kun en laatiksiinkaan ole näitä viemässä niin ehkä tällä kertaa se koulun ja askellajien sekakisaus on ihan hyväksyttävää... :D).

morg-t.Stardust Highway - Tämä tamma oli minulla pöytälaatikossa valmiina tuontina kolme vuotta, rotuna tosin oli silloin saddlebred. Ottaen huomioon, että Hazardissa oli viisi evm-sukuista morganoria ja vain yksi tamma (parhaimpana aikana evm-tammoja on ollut yhtäaikaa vain kaksi kappaletta), oli ihan hyvä päätös tuoda nyt sitten ainakin yksi morgantamma ihan vain jalostuskäyttöön. Ehkä me tullaan kisaamaankin, aika sen sitten näyttää mitenkä tuo oikein innostaa. Joka tapauksessa, löysin upeat morgantamman kuvat mutta nimipää löi ihan tyhjää. Onneksi minulla sattui lojumaan silloin pöydällä virtuaalihevosiin liittyviä muistiinpanoja sisältävä vihko, jonka uumenissa Stardust Highway -niminen tuontitamma oli jo tuhottoman pitkän ajan odotellut käyttöön pääsyä. Sainkin sitten samalla hyödynnettyä sekä käyttämättömän tuonnin että upean morgankuvan. Erittäin kätevää. :)

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Copymerkintöjen läpinäkyvyys

Jos minun pitäisi nimetä yksi todella hermojaraastava asia virtuaalihevosissa, on se kuvien tekijänoikeusmerkinnät ja oikeastaan kaikki siihen liittyvä. Harrastajakunnasta löytyy niin monta tekijänoikeusnatsia jotka oikein kyttäävät muiden kuvalupa-asioita, ja varsinkin harvinaisten kanssa harrastaessa tämä kismittää, sillä oikeastaan kaikki kuvat ovat niitä luvanvaraisia farmikuvia tai valokuvaajien vapaasti kopioitavia otoksia. Yleisestikin kaikki kuvalupien piilottelut, epäselvät merkinnät ja muu yleinen tekijänoikeuksiin liittyvä on yksi sellainen piirre mikä minua joskus ajaa tästä harrastuksesta pois. Tuntuu, että jatkuvaan on joku hönkimässä niskaan jos merkkaankin itse copyt väärin, itse kun en jaksa edes kauheammin välittää muiden kuva-asioista, muuta kuin silloin kun olen kiinnostunut juuri tietyn hevosen kuvista, ajatuksena mahdollisesti hankkia jollekin omalle hevoselleni samanlaiset.

Oikeastaan pariin viime vuoteen en ole törmännyt sellaiseen julkiseen ilkkumiseen, mitä on joskus näkynyt esiintyvän foorumeilla parinkin nimettömäksi jäävän harrastajan toimesta. Ei sillä, hyvähän se on olla tarkka tekijänoikeusmerkinnöistä ja kuvien luvallisuudesta, mutta juuri nämä henkilöt itse ovat niitä jotka eniten piilottelevat niitä copymerkintöjä: laittavat ne niin että kuvan ottajan näkee vain viemällä hiiren kuvan päälle (erittäin ärsyttävää puhelimella, pitää mennä lähdekoodiin jos tahtoo tietää kuka kuvan on ottanut), ja usein käytössä on myös ihmeellisiä kirjainlyhenteitä, joita käyttäen ei varsinaisesti välttämättä löydä mihinkään jos sitä lähtee googlailemaan. Siinä alkaa hieman epäilemään niiden kuvien luvallisuutta, varsinkin jos julkisesti huudellaan muiden puuttuvista copymerkinnöistä ja ollaan itse olevinaan niin kaikkitietäviä ja sääntöjä pilkuntarkasti noudattavia kuva-asioiden suhteen. Kuulostaa kovasti omien hommien samanaikaiselta siloittelulta...

Tuleekin mieleen, kun aikanaan esittelin Valiant Warmbloodsin hötönetissä. Siellä eräs juuri tällainen valokuvanatsi ei tullut sanomaan kommentissaan mitään muuta kuin että minun pitäisi lisätä copymerkinnät erään orin sivuille. Tallin seitsemästä hevosesta kun yhden sivuilta oli unohtunut kuvien copymerkintä kiireessä touhutessa. Juu, ihan asiallista huomauttaa virheistä mutta come on oikeasti. Eikö ollut sitten parempaa tekemistä kuin alkaa heti kyttäämään ja huomauttelemaan kuva-asioista. Uutena harrastajana olisi ollut kiva saada edes jotain positiivistakin kommenttia tältä henkilöltä, varsinkin kun tämä oli yksi ennen hötölään löytämistäni eniten ihailemistani harrastajista. Noh, tämä sama tyyppihän harrasti juuri tätä copyjen piilottelua omilla talleillaan. Tunnistajat tunnistakoon, nimeltä en ala ketään tässä kuitenkaan mainitsemaan.


----------


Kuvalupien piilottelu noin muutenkin on mielestäni suoraan sanottuna ihan perseestä. Jos haluat uniikin virtuaalihevosen, piirrä sille itse kuvat tai saata se jollain muulla tavalla - kuten teksteillä tai kilpailumenestyksellä - spesiaalitapaukseksi. Sitä lupien epäselvää merkintää kun monesti perustellaan uniikkiudella ("en halua hevoselle massakuvia", "tuo ei saa käyttää tätä kuvaa kun minun ihanalla Bling-Bling Starlightilla on jo sama kuva ja sen pitää olla uniikkiyksilö", "etsikää omat kuvalupapaikkanne"). Ja minä kun vielä ajattelin tämän olevan yhteisöllinen harrastus... (:D)

Ymmärrän kyllä jos copymerkintöjen kanssa halutaan mennä siitä mistä aita on matalin, ja merkitään ne vain hätäisesti jonnekin päin hevosen sivua. Ei sen niin justiinsa tarvitse olla. Kunhan se kuvalupien sekava ja huoleton merkitseminen ei ole tahallista, tarkoituksena juurikin välttää muiden samoille kuva-apajille löytäminen taikka copyjen oikeellisuuden tarkistaminen (näyttelykäytössä, ktk-tilaisuuksissa jne).

Itsehän tein nyt sitten niin, että lisäsin Hazardin sivuille kattavan listan paikoista joista olen saanut luvat kuvien käyttöön, ihan osoitteineen kaikkineen. Oikeastaan tuo lista on ollut olemassa aina, mutta päivitin sen tänään ajankohtaiseksi ja muotoilin sen fiksumman näköiseksi. Jos joku sieltä tahtoo suoraan katsoa mistä olen hevosten kuvat hankkinut ja haluaa kysellä lupia samoista paikoista, niin siitä vaan. Aukokaa vaikka järjestelmällisesti joka linkki ja laittakaa sähköpostia jokaiselle farmille, niin että kohta kaikilla hevosilla on samat kuvat kuin omillanikin. Se kun ei ole mikään iso asia että (hui olkoon) kahdella tai jopa (kauhistus sentään) useammallakin virtuaalihevosella on saman irl-hevosen samat kuvat.

Tuo listahan on olemassa senkin takia että itse pääsen nopeasti noille kaikille kuvasivuille kun olen tekemässä hevosilleni sivuja. Myös kuvien luvallisuuden todentaminen on ihan jees juttu, tai siis että sen tallin tai valokuvaajan nimen takana on olemassa jokin osoite, ettei ole vain otettu luvattomia kuvia jostain ja itse keksitty joku hätäinen nimi kuvien alkuperälle. Lupasähköpostejahan minulla ei ole kaikista näyttää (minulla on yhteensä kolme virtuaalisähköpostia joilla olen ajan saatossa noita lupia kysellyt, niistä olen viime aikoina kaivellut noita kaikkia lupapaikkoja ja samalla merkinnyt omaan muistiin paikat jotka ovat antaneet kieltävän vastauksen), joten jos käyttämieni kuvien suhteen tulee jollain epäilyksiä niin en voi sille välttämättä mitään. Silloin pitää vain kyetä luottamaan kanssaharrastajan rehellisyyteen. Suurimmasta osasta kuvalupia on kyllä todisteet tallella, mikäli jollekin tulee vaikka mieleen kysyä milloin olen saanut kuvaluvat johonkin tiettyyn paikkaan.


----------


Asiaan vielä nyt lisätäkseni: kyllä tiedostan että jotkin farmit tai valokuvaajat saavat tuhottomasti kuvalupapyyntöjä ja ovat jo kyllästyneitä niihin, lopulta kieltäen kuvien käytön. Monet perustelevat tälläkin sen että ei nyt helvetti vieköön mennä kysymään lupia sellaisesta paikasta mistä jollain muulla on jo luvat. Asia on kuitenkin suoraan sanottuna niin, että mielestäni koko suomalainen kuvalupakulttuuri on perseestä. Me olemme liian kilttejä ja tarkkoja tekijänoikeusasioiden suhteen verrattuna muihin maihin. Itsekin omistan kalliit kamerat ja kuvankäsittelyohjelmat, ja laitan ottamiani kuvia aktiivisesti nettiin. Minua ei kuitenkaan jaksa kiinnostaa jos joku ilman lupia minun kuviani käyttää, kunhan ei esitä niitä ominaan tai käytä kaupalliseen tarkoitukseen.

Olen tehnyt elämässäni paljon asioita mitä ei kehtaa julkisesti huudella, ja kyllä on tullut rikoksenkin polulla käytyä. Sääntöjä on hyvä aina noudattaa, mutta mitä tulee tekijänoikeusasioihin, on tässä mielestäni menty ihan liian pitkälle. Te, jotka olette tarkkoja virtuaalihevosten kuvista: miettikääpä ensi kerralla jakaessanne vaikka meemikuvia sosiaalisessa mediassa. Onhan niilläkin kuvilla ottaja, mutta laitatteko tarkkoja copymerkintöjä näihin vai lisäättekö vain sivullenne naureskellen hauskalle vitsille tai muulle tekstille joka kuvassa on? Niin, aika valikoivasti näytetään huolehtivan niistä tekijänoikeuksista...

Yhteenvetona tästä sekavasta tekstistä sanottakoon seuraavasti: minua ärsyttää toisten kuvalupien kyttääminen, copymerkintöjen tahallinen piilottelu sekä yleinen nihkeä asenne mitä tulee virtuaalihevosten kuviin. Jokainen harrastakoon tavallaan, olen kyllä huoletta esim. käyttänyt jalostukseen hevosia joilla tiedän varmasti olleen luvattomat kuvat koska en vain jaksa välittää. Kaiken kaikkiaan tämä on vain harrastus, jonka pitäisi huolettomasti johdattaa pois arjen tuomasta stressistä. Ja jos tekstistä saa sen kuvan että itse kyttäisin copymerkintöjä, niin en tosiaan harrasta sellaista. Kyllä minä mielelläni katselen mistä mitkäkin kauniit hevoskuvat on hankittu, mutta en mene huomauttamaan kellekään jos jonkun hevosen sivulta nyt sattuvat copymerkinnät puuttumaan. Hieman se saattaa ärsyttää, mutta oikeastaan vain sen takia että olisin mahdollisesti itsekin halunnut samat kuvat käyttöön (älkää nyt kuitenkaan kivittäkö minua tästä tavasta, en itse henkilökohtaisesti vain välitä siitä kuinka uniikit ne virtuaalihevosen kuvat ovat).


----------


Tällaisella asialla tänä päivänä. Kuva-asiat ovat aiheuttaneet minulle päänvaivaa koko harrastuksen ajan, ja osa mielipiteistäni niiden suhteen saattaa olla jonkun toisen mielestä ihan väärin tai turhan jyrkkiä. Olen nyt kuitenkin kantani sanonut, jatkossa pysyttelenkin sitten paljon informatiivisemmalla teemalla näissä kuvalupa-asioita käsittelevissä postauksissani.

Tässä kysellessäni kuvalupia farmeilta ympäri maailmaa tulee pohdittua kaikenlaista kuviin liittyvää, ja tosiaan tällä kertaa nousivat vähän nämä "vanhat möröt" pintaan. Onneksi viime aikoina ei tosiaan ole esiintynyt tällaista copyasioiden kyttäämistä sun muuta, ainakaan niin että itse olisin huomannut. Aloittelevana harrastajana minulle oli kuitenkin aikanaan kova pala kun ensimmäisenä minulle huomauteltiin kuvaluvista ja samoihin aikoihin useampia harrastajia haukuttiin yhdessä niin anonyymisti kuin oikeiden nimimerkkienkin takaa jos kuvalupa-asiat olivat jotenkin epäselviä. Keskusta on onneksi parantanut virtuaalimaailman ilmapiiriä huimasti, oikeastaan harmittaa kun se ei vielä ollut olemassa aloittelija-aikoinani. Olisi vältytty niin monelta harmilta ja mielensäpahoittamiselta... :D

torstai 16. heinäkuuta 2020

Talliesittely: Daystar Farm

Miniatyyrihevosinnostus iski. Tai no on se jo ollut päällä pidemmänkin aikaa. Kuvalupien metsästys on välillä sanonko mistä, mutta joskus se on onneksi ihan palkitsevaa. Siirsin omat muutamat minini Hazardista aikoinaan Daystar Farmille, joka kantoi aiemmin nimeä Daystar Pony Stud ja kasvatti ratsuponeja. Eihän minua ratsuponit jaksaneet kovin kauaa kiinnostaa, onhan miniatyyrihevoset nyt paljon hauskemman näköisiä vaikken oikein tiedäkään mitä ihmettä minä näillä nyt teen. Jalostuskäyttöä ja rodun kannan säilyttelyä näin omalta osalta jos en mitään sen kummoisempaa keksi. Mutta tosiaan, pidemmittä puheitta:

Daystar Farm


Tämän postauksen aikaan tallin sivut näyttävät minulle itselleni varsin tyypillisiltä: etusivu ja esittelysivu huutavat tyhjyyttään, kasvatussivulla on vain myyntiehdot mutta hevoslista on ajantasainen, samoin itse hevossivut. Itse asiassa ne hevosethan ovat minulle virtuaalitallissa se tärkein asia. Se, miksi nämä nyt sitten ei ole vain yksityisinä lojumassa pitkin internettiä vaan ihan on pitänyt tallikin näille tehdä, johtuu tasan siitä että koko homma vaikuttaa silloin yhtenäisemmältä.

Talliin on syntynyt jo yksi kasvatti, ja lisää on tulossa kunhan suunnittelen seuraavat yhdistelmät. Jos jollain on minejä myytävänä niin saa vinkata. Periaatteessa tiedän kaikki kasvattajat, ja pitäneekin olla tulevaisuudessa yhteyksissä että saan talliin täytettä. Tällä hetkellä kun kasvatustoiminta vähän seisoo oman jalostusmateriaalin puutteen takia...


©Little America Miniature Horses



Siinä se nyt kuitenkin on, minun oma pikku miniatyyrihevosprojekti. Kyllä tästä vielä ajan kanssa hyvä tulee, minä kun tykkään puuhastella tallieni kanssa hitaasti mutta varmasti. Mieluummin hitaasti etenevät tavoitteet ja toiminta sekä pitkäikäinen talli kuin suunnaton viuhtominen ja äkillinen loppuunpalaminen minkä koin puoliveristen kanssa harrastaessani.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Miksi harrastan virtuaalihevosia

8.9.2017 olen kirjoittanut seuraavanlaisen tekstin Keskustan topaan nimeltä "Virtuaaliharrastuksesta apua päihdenuorille". Kiteyttää aika lailla minut ihmisenä, ja kertoo yhden suurimmista syistäni harrastaa virtuaalihevosia.



Aikalailla taitaa olla sanottu kaikki täällä mitä minulla tulee mieleen, mutta virtuaalihevosharrastus on tosiaan auttanut minuakin ongelmissa kun on saanut jotain mihin keskittyä. Varsinkin virtuaalihevosille asettamat tavoitteet ovat olleet jotain mihin tähdätä kun oikeasti elämä on välillä tuntunut ahdistavalta eikä ole ollut mitään oikean elämän tavoitteita mitä uskoisi edes kykenevänsä saavuttaa.

Huono itsetunto ja sosiaalisten tilanteiden pelko on aikalailla tehnyt minut ajan myötä yksinäiseksi: ei minulla vaan riitä kiinnostus ihmissuhteisiin varsinkin kun tuntemattomat ihmiset vaan ahdistaa ja se tutustuminen on niin vaikeaa (koulukiusaaminen ei ainakaan parantanut ujoutta…). Alkoholi on toki auttanut sosialisoitumaan mutta sen verran on lähipiirissä alkoholismia että ihan oman itseni takia lopetin vähän aikaa sitten juomisen kokonaan (huomaa miten helppoa on vaan nollata pää alkoholilla, mutta loppupeleissä siinä menee vain rahaa ja mitään järkevää en saa edes aikaan humalassa). Katsotaan miten kauan tätä kestää, luultavasti juuri juomisen lopettamisen takia olen nyt joka päivä tehnyt muutaman tunnin verran jotain virtuaalihevoten kanssa. Kun on jotain, mihin keskittyy, ei ketuta ja masenna koko aikaa.

Lähes paras puolihan tässä harrastuksessa on toki se, että kun on yhteinen mielenkiinnonkohde, voi tutustua kaikenlaisiin ihmisiin tai olla tutustumatta. Kukaan ei tuomitse taustojen perusteella ja kun ollaan netissä, voi tietokoneen sulkea jos ei tahdo olla kenenkään kanssa tekemisissä. Koulussa/työpaikalla on usein niin, että muodostuu kuppikuntia ja toisia pilkataan ulkonäön/muun järjettömän syyn takia. Varsinkin täällä Keskustassa on aina ollut ihana ja ystävällinen ilmapiiri, ja täällä voi jotenkin huoletta kertoa omista asioistaan kun kukaan ei ole heti lyttäämässä.

Pelaaminen on harrastus, jota voisin verrata virtuaalihevosiin muuten, mutta tässä harrastuksessa parasta on juuri se luovuus: minulla on ollut tapana purkaa oikean elämän tapahtumia virtuaalihevosiin, ja monen monta virtuaalihevostani on saanut luonnekuvauksen jonkin tuntemani henkilön perusteella (joo, kusipäähevoset varsinkin). Minulla ainakin auttaa kun kirjoittaa asioista, mutta oikeassa elämässä en tykkää ollenkaan pitää päiväkirjaa. Sen takia onkin helppoa kirjoittaa vaikka tallipäiväkirjaa tai jotain.


Mitä tulee sosiaalisten tilanteiden pelkoon, ahdistukseen, alkoholismiin sekä muihin ongelmiini, on virtuaalihevoset harrastuksena auttaneet niihin hurjasti. Tällä hetkellä saan myös ammattiapua näihin, ja toivon että joskus kanssakäyminen muiden kanssa olisikin minulla rennompaa. Aika näyttää, sillä välin keskityn elämän mukaviin puoliin ja jatkan harrastuksiani, jotka tuovat minulle ilonaiheita. Virtuaalihevoset ovatkin harrastuksistani se kaikkein suurin ilon ja stressihelpotuksen tuoja. <3

tiistai 7. heinäkuuta 2020

Tennesseenwalkereiden värit

Tennesseenwalkerillahan on sallittu periaatteessa kaikki värit lukuunottamatta tiikerinkirjavuutta. Seuraavat värit ovat sallittuja rodun värikirjossa, ja niistä löytyy myös oikean elämän esimerkit. Linkkailen tähän omia virtuaalihevosiani ja niiden kuvia, koska niihin on saatu luvat enkä muista välttämättä kaikkien hevosten oikeita nimiä (niitä saa toki kysyä jos jää kiinnostamaan). Jatkossa tulen kuitenkin perehtymään tarkemmin useimpiin näistä väreistä, niiden esiintymiseen niin oikeassa elämässä kuin virtuaalimaailmassakin ja vähän pohdiskelemaan yleisesti aiheeseen liittyviä asioita.

En ala tässä vaiheessa selittämään väreistä sen enempää teoriaa. Käytännössä kuitenkin erikoisvärit voivat esiintyä yksinkertaisina, kaksinkertaisina tai keskenään toistensa kanssa, kirjavuuskuviot mukaan lukien. Tämän postauksen tarkoitus onkin lähinnä esittää koko tennesseenwalkereiden värikirjo, ehkä joku kiinnostuukin rodusta kun katselee näitä kauniita, monenkirjavia yksilöitä... :)



Perusvärit


ruunikko

musta

rautias



Erikoisvärit


päistärikkö

samppanja

voikko

hallakko

kimo

hopea



Kuvioinnit

tovero (kuvan hevonen tobiano + sabino)

frame overo

sabino

tobiano



perjantai 3. heinäkuuta 2020

Vinkkejä kuvalupien metsästykseen

Ajattelin jakaa alla muutaman yleisen vinkin kuvalupien metsästykseen. Tällä kertaa keskityn nimenomaan siihen kuvien ja kuvapaikkojen etsimiseen, enkä niinkään siihen mitä siitä kuvalupapyynnöstä tulisi löytyä tai kuinka ylipäätään lähestyä näitä farmeja/valokuvaajia.


1) Googlen kuvahaku
Tällä tavalla aloitin aikoinaan oman kuvienmetsästykseni. Hakusanoina käytin hevosrotua, mahdollisesti sukupuolta ja väriäkin. Nykyään googlen haulla löytyy suurimmaksi osin pinterest-kuvia, jotka on helppo välttää kun kirjoittaa hakuun myös -pinterest. Tällöin sieltä löytyy pääosin niitä farmien ja valokuvaajien sivuja, joista sitten löytyvät myös näiden kuvien haltijoiden yhteystiedot ja mahdollisesti enemmältikin niitä halutunlaisia hevoskuvia. Ihan perus google-hakukin toimii, mutta tykkään selata kuvahakua, klikata mielenkiintoista kuvaa ja katsoa löytyisikö sitä kautta linkkiä hevosen omistavan farmin taikka kuvan ottajan sivuille.

2) Linkit farmien ja valokuvaajien sivuilla
Kannattaa katsoa, onko esimerkiksi farmin sivuilla linkkejä muille talleille, jotka eivät välttämättä esiintyisi google-haussa ja jäisivät siten kokonaan huomioimatta. Tällä tavoin olen löytänyt useamman "harvinaisemman" kuvapaikan. Monet myyntitallit lisäävät sivuilleen linkit myytyjen hevosten uusiin osoitteisiin, tätä kautta löytyy sitten uusia kasvattajia ja myyntitalleja joilta kysellä lupia kuvien käyttöön. Monet upeat hevoskuvat ovatkin löytyneet Hazardinkin hevosille juuri tätä kautta.

3) Rotuyhdistykset, rekisterit, hevosmyyntisivustot ym.
Kannattaa kokeilla, löytyykö rotuyhdistysten ja muiden järjestäytyneempien sivustojen kautta esimerkiksi listoja kasvattajista taikka farmeista jotka myyvät tietyn rotuisia taikka tyyppisiä hevosia. Myös hevosmyyntisivustojen kautta saattaa löytyä yksityishenkilöitä ja ihan farmejakin joilta kannattaa kysellä kuvalupia.

4) Facebook
Moni farmi on tätä nykyä Facebookissa, osa jopa pelkästään siellä. Joidenkin farmien omat nettisivut ovat saattaneet jossain vaiheessa hävitä, mutta samat kuvat löytyvätkin sitten heidän sosiaalisen median profiileistaan. Joissain tapauksissa olen törmännyt siihen, että nimenomaan farmien sosiaalisissa medioissa on enemmän ja jopa parempia kuvia kuin nettisivuilla, varsinkin nykyään kun niitä kuvia on helppo lisätä vaikka heti ottamisen jälkeen suoraan puhelimesta sinne Faceen, Instaan sun muihin paikkoihin.

5) Muut virtuaalihevoset
Tästä vinkistä minut ristiinnaulitaan, tiedän sen...
Mistä muualta saisi yhtä todennäköisesti ja helposti kuvat kuin sellaisesta paikasta joka on jo antanut luvat jollekin muulle virtuaaliharrastajalle? Järjestäänhän toki ei kannata hankkia samoja lupia ja kaikkia samoja hevoskuvia kuin muilla, vaan ihan uniikkiuden takia kannattaa käyttää vaivannäköä ja etsiä itse hyviä kuvalupapaikkoja. Jos kuitenkin näen cremellon morganinhevosen ja haluan itse samannäköisen virtuaalihevosen (taikka minulla on samanvärinen hevonen kuvattomana odottamassa) niin totta ihmeessä selvitän mistä nuo kyseisen hevosen kuvat on ja kysyn itsekin lupia. Tämä kuvienetsintätapa onkin itselläni enemmän sellainen satunnainen, etten järjestään harrasta tätä, vaan nähdessäni erityisen upeat kuvat jollain v-hevosella, selvitän olisiko itsellänikin mahdollisuus saada luvat yhtä hienoihin kuviin.


Tässä on nämä yleisimmät itse käyttämäni kuvienetsintätavat. Pitänee jossain myöhemmässä postauksessa paneutua enemmän lupapyyntöviestin sisältöön ja muihin olennaisiin seikkoihin, ainakin itse metsästäessäni kuvalupia mietin välillä että olisi kiva saada muilta harrastajilta mahdollisia vinkkejä jos minulta onkin jäänyt jotain olennaista huomaamatta. :)

torstai 2. heinäkuuta 2020

Miksi ostin juuri tämän hevosen #1

Suurimmalti osin minulla on aina joku pätevä syy ostaa virtuaalihevonen. Joissain tapauksissa kyseessä on ihan heräteostos, mutta useimmiten ostamani hevoset sekä teettämäni yhdistelmät on hankittu jotain tarkoitusta varten. Alla muutama hevonen ja perustelut miksi päädyin juuri sen yksilön hankintaan, jatkan listaa jossain vaiheessa toisessa postauksessa kun noita hevosia löytyy kuitenkin useampi sata jo pelkästään Hazardista.

Tässä ensimmäisessä postauksessa perehdytään Hazardin "muut rodut" kategoriaan osuviin yksilöihin.


Tämän hevosen ostin Alegresta. Etsinnässä oli jonkin aikaa ollut 1-polvinen arabiori, mutta mitään juuri sellaista mikä nappaa kunnolla ei ollut löytynyt. Prostjanie vaikutti omaan jalostusohjelmaani täydelliseltä valinnalta, sillä se oli jo vähän vanhempi herra, ja molemmat vanhemmat ainakin minulle tuiki tuntemattomia nimiä. Ei siis luulisi olevan vaaraa että sukulaisten nimet toistuisivat liian helposti tämän orin jälkikasvun kohdalla.

Tämän tamman ostin yhtä aikaa toisen kalliovuortenhevosen Knoxdale Apricotin kanssa. Rotu on kovin harvinainen, ja varsinaisia kasvattajia löytyy sitäkin harvemmasta. Itselläni löytyi yksipolvinen ori vailla morsianta, joten päädyin ostamaan Knoxdalesta saman tien kaksi yksipolvista tammaa. Juuri Maple Leafin kohdalla ostopäätökseen vaikutti toki myös mahdollinen voikko väritys, vaikka hetken ehdinkin sen takia jännittää löytäisinkö minä sille ollenkaan kuvia.

morg-o.Deep Maroon
Tämä oli tilausvarsa, kun etsinnässä oli morganinhevosia (taisi olla muitakin rotuja etsinnässä). Isäori on niin näyttävä ilmestys että siitä oli pakko saada varsa. Emä on saman harrastajan omistuksessa, ja siltä Deep Maroonille tuleekin tuo nimiteema. Se, että molemmat vanhemmat ovat Arcadian kasvatteja on suuri plussa, vaikka ovathan nuo "taustoistaan" huolimatta molemmat varsin hienoja hevosia noin muutenkin.

Tämän oriherran ostin Ravenwood Ranchilta, joka möi ylimääräisiä hevosia pois. Minulla oli tallissa jo Stiglitzin tammavarsa, joten oli ihan hyvä ratkaisu tarjota isälle kotia jotta sen sivut ei ainakaan häviäisi minun tiedostani. Vielä suurempi syy juuri tämän orin ostoon kuitenkin oli, että sain vihdoin oman Arcadialaisen! Olen ihaillut Arcadia Morgansia koko virtuaaliharrastukseni ajan, mutten kasvattanut vielä morganinhevosia tallin olemassaolon aikana. Stiglitz onkin siinä mielessä minulle aivan erityinen hevonen, ja yksi ehdottomista suosikeistani.

Tämän tamman ostin Ramya Ranchilta, kun talli vähensi hevosmäärää reippaalla kädellä. Kaunis väri ja itselleni tuntemattomampi suku oli ratkaisevia tekijöitä ostotarjoustani ajatellen. Ja pitäähän tallista myös löytyä yksi Glamglarelainen morgan.

Ravenwood Ranchin kasvatit ovat aina varsin upeita. Tämän orin vanhemmat olivat molemmat erittäin hienon näköisiä ja sukuisia hevosia, ja voikkovärin mahdollisuus on aina suurta plussaa. Ei sillä etteikö nimikin olisi ollut suuressa osassa siinä miksi ihastuin juuri tähän oriin. Call of Duty -pelisarjan suurkuluttajana tämä varsa olisi ollut pakko saada vaikka rotu olisi ollut aivan väärä. Onneksi national show horse kuitenkin kuuluu rotuna Hazardin vakioarsenaaliin. Tämän orin jälkeläisille on ainakin helppo keksiä nimiä kun sitä nimiteemaa ei tarvitse kauan pähkäillä...

Mitä tästä nyt voisi sanoa... nimi, väri, suku, kaikki tässä orissa vaan nappaa. Harmiksi minulla itselläni ei ole tälle sopivia tammoja, mutta kyllä poika pääsee vielä jalostuskäyttöön. on se vaan niin hieno. En muista olinko varsinaisesti etsimässä juuri paint-hevosia vai vaan yleisesti harvinaisia, mutta tämän orin kohdalla en voinut olla tarjoamatta kotia kun kasvattaja sen minulle näytti.

ara-ap-t.Mazarin Rico
Tällä tammalla ei arabiveriprosentti varsinaisesti riitä siihen että sitä virallisesti voisi kutsua ara-appaloosaksi. Toisen polven jälkeläisillä sitten riittäisi puhtaisiin arabeihin yhdistettynä. Kuviahan näille on kamalan hankala löytää, mutta hiljaa mielessäni unelmoin, että Hazardissa olisi jonain päivänä vielä pienimuotoista ara-appaloosakasvatusta.